Lähihistoria on avoimesti verkossa ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee tutkimusartikkeleita, esseitä, puheenvuoroja ja muita kirjoituksia historian ja lähitieteiden aloilta. Lehteä julkaisee Lähihistorian tutkimuksen seura.
Ohjeet vertaisarviointiin
Ohjeita Lähihistoria-lehden vertaisarvioijille
Vertaisarviointi on yleinen käytäntö varmistaa julkaistavien artikkelien korkea tieteellinen taso. Ymmärrämme vertaisarvioinnin tieteellisesti ja eettisesti kestävän tutkimuksen takeena, mutta myös tieteellistä dialogia ja yhteisöllisyyttä edistävänä käytäntönä. Arviointitehtävä on tärkeä luottamustehtävä ja arvostettu ansio jokaiselle, jolta sitä pyydetään ja joka sen ottaa vastaan.
Tutkimusartikkelien julkaiseminen Lähihistoriassa edellyttää vähintään kahden toimituskunnan ulkopuolisen arvioitsijan vertaisarviointia. Arviointi tehdään pääsääntöisesti anonyymisti ns. double blind -menetelmää käyttäen. Tämä tarkoittaa sitä, että arvioitsijat pysyvät kirjoittajille anonyymeinä eikä myöskään kirjoittajan henkilöllisyyttä paljasteta arvioitsijoille. Tapauskohtaisesti voidaan päättää myös avoimesta vertaisarvioinnista. Avoimuuden asteesta päätetään aina yhteisymmärryksessä tekijän ja arvioitsijoiden kanssa.
Arvioijiin otetaan yhteyttä journal.fi-järjestelmän kautta. Keskustelu lausunnoista sekä lausuntojen jättäminen tapahtuvat myös järjestelmän kautta. Järjestelmän käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä ja tunnuksen käyttöönottoa. Lausunnonantaja voi käyttää samoja tunnuksia järjestelmässä jättäessään lausuntoja tai tarjotessaan artikkeleita mihin tahansa järjestelmässä mukana olevaan lehteen.
Odotamme lausuntoa arvioitsijalta kuukauden sisällä siitä, kun häneen on otettu yhteyttä journal.fi-sivuston kautta. Artikkelin toimittajat välittävät lausunnot kirjoittajalle.
Toivomme arvioitsijoiden ottavan vapaamuotoisesti kantaa paitsi esitettyjen faktojen paikkansapitävyyteen myös aiheen merkittävyyteen sekä lähteiden ja aikaisemman tutkimuksen tuntemukseen. Toivomme myös kannanottoa tieteellisen kirjoittamisen perusasioihin. Näitä ovat esimerkiksi tutkimustehtävän selkeä esittäminen, otsikon ja sisällön vastaavuus, keskeisten käsitteiden, metodien ja teorioiden määrittely, tekstin rakenteen looginen eteneminen sekä argumentoinnin selkeys. Tutkimusartikkelista on käytävä selkeästi ja läpinäkyvästi ilmi, minkälaisen tutkimusprosessin seurauksena esitetty tieto on syntynyt. Odotamme artikkelien kirjoittajilta myös kielellisesti korkeatasoisia tekstejä. Lehden kirjoitusohjeista voi halutessa tarkistaa, noudattaako teksti lehden vaatimuksia.
Toimitus toivoo puolueettomia, rakentavan kriittisiä ja tieteellistä vuoropuhelua edistäviä lausuntoja. Palaute voi olla suorapuheista, mutta se ei saa olla hyökkäävää. Laadukkaat lausunnot pyrkivät tavoittavamaan kirjoittajien lähtökohtia, pyrkimyksiä ja tiedonintressejä sekä ottavat huomioon myös erilaiset kirjoitustyylit. Taitava arvioitsija osallistuu tieteelliseen keskusteluun ja tekee tämän oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti, arvioitavan työn vahvuuksia ja mahdollisia heikkouksia tasapainoisesti analysoiden. Käsittele siis toisen kirjoittajan tekstiä niin kuin toivoisit omaasikin käsiteltävän.
Yhteenvedossa arvioitsija suosittelee
a) artikkelin julkaisemista sellaisenaan
b) artikkelin julkaisemista vähäisin korjauksin
c)) artikkelin julkaisemista merkittävin korjauksin, jolloin artikkeli myös arvioidaan uudelleen
d) artikkelin julkaisematta jättämistä
Lopullisen vastuun julkaisemisesta ottaa aina lehden toimitus. Toimitus voi myös esittää lisää muutosohjeita. Mikäli arvioitsija esittää merkittäviä korjauksia tai artikkelin kirjoittamista uudelleen, kirjoittajan tulee lähettää uuden artikkeliversion mukana saate, jossa hän ottaa kantaa arvioitsijoiden esittämiin muutoksiin ja kertoo selvästi tekemänsä muutokset. Jos lausunnonantajien palautteet ovat keskenään poikkeuksellisen ristiriitaisia, toimitus voi pyytää uuden lausunnon kolmannelta asiantuntijalta.