Lähihistoria

Historialle omistettu elämä

Anna Niiranen — Mon, 10 Feb 2025 00:00:00 +0200

Kaari Utrio (s. 1942) on yksi Suomen luetuimmista kirjailijoista, jonka 1960-luvulla alkanut ura kattaa mittavan romaanituotannon ohella tietokirjallisuutta, kolumneja, luentoja, esitelmiä ja haastatteluita. Historian popularisoijana Utrio on vuosikymmenten ajan ollut Suomen suosituimpia. Tuottelias kirjailija jäi eläkkeelle vuonna 2017, mutta hän pitää lukijoihinsa edelleen yhteyttä Facebookin välityksellä. Lähihistoria-lehden haastattelussa Kaari Utrio kertoo pitkästä urastaan sekä pohtii historiallisen romaanin ja tutkimustiedon suhdetta ja historian popularisointia. Keskustelimme myös suomalaisen naisen asemasta ja tasa-arvon nykytilanteesta. Haastattelu tehtiin keväällä 2024 kirjailijan kotona Somerniemellä.

Feminismi, perheeni

Heidi Kurvinen , Liisa Lalu, Katja Lautamatti — Mon, 10 Feb 2025 00:00:00 +0200

Näkökulma-artikkelissa avataan suunnitteilla olevan tiede-taidehankkeen lähestymistapoja perheen ja etenkin lasten rooliin feminismin historiassa. Tarkastelu kiinnittyy 1970- ja 1980-luvun kotimaiseen feminismiin, mutta ajatteluun haetaan virikkeitä kansainvälisestä kirjallisuudesta.

Liennytyksen puolesta, ydinvoimaa vastaan

Hannah Kaarina Yoken — Mon, 10 Feb 2025 00:00:00 +0200

Essee tarkastelee YK:n aseidenriisuntaviikkojen aikana vuosina 1980–1984 järjestettyjä suomalaisia rauhanmarsseja sukupuolen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Tekstiä raamittaa yksinkertainen menetelmällinen kysymys: millaisia sukupuolittuneita tapahtumia ja teemoja rauhanmarsseista nousee esiin, jos tutkija asettaa sukupuolihistorian analyyttisen viitekehyksensä keskiöön

Sukupuoli ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen 1960–1980-lukujen Suomessa

Heidi Kurvinen, Anna Niiranen, Hannah Yoken — Mon, 10 Feb 2025 00:00:00 +0200

Tämä teemanumero tarkastelee yhteiskunnallisen vaikuttamisen lähihistoriaa sukupuolen näkökulmasta 1960–1980-lukujen Suomessa. Aihe linkittyy moneen suomalaista yhteiskuntaa olennaisesti muokanneeseen ilmiöön, joiden sukupuolittuneisuutta ei ole aina otettu riittävästi huomioon. Tässä artikkelissa teemanumeron toimittajat johdattavat lukijan tematiikan pariin sekä luotaavat tutkimuskentän nykytilaa. Lisäksi he kertovat teemanumeron toimitusprosessista.

Sukupuoleen paikantuva tieto liikenneaktivismissa

Tiina Männistö-Funk — Mon, 10 Feb 2025 00:00:00 +0200

Sukupuoli- ja tasa-arvokysymykset pääsevät harvoin esiin liikennettä koskevassa keskustelussa tai tutkimuksessa. Tässä artikkelissa selvitetään sukupuolen roolia suomalaisen liikennepolitiikan historiassa kahden aktivistitoimijan kautta. Tarkastelen yhtäältä Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry:n ja toisaalta hidaskatupioneeri Anneli Alasen toimintaa tiedontuotannon ja tiedon paikantuneisuuden näkökulmista. Enemmistö ry käytti sukupuolen tarkastelua

yhtenä keinona ilmaista liikennepolitiikan ja -suunnittelun ongelmallisuutta, mutta sukupuolikysymys jäi yhdistyksen toiminnassa taka-alalle. Anneli Alasella puolestaan sukupuolittuneet kokemukset liikenteestä ja liikennepolitiikasta muodostivat keskeisen keinon haastaa vallalla olevaa liikennetietoa ja määritellä liikennettä käsitteellisesti uudella tavalla. Tarkastelun perusteella sukupuoli ja siihen risteävät kategoriat näyttäytyvät radikaaleina mutta vähälle käytölle jääneinä valtarakenteiden valottajina, paitsi 1960–1990-lukujen liikennepolitiikassa, myös tämän päivän liikennekeskustelussa.

Kuinka vapautua elintasorobotin roolista?

Arja Turunen — Tue, 11 Feb 2025 00:00:00 +0200

Sukupuolten tasa-arvoa koskeva keskustelu on Suomessa yleensä tarkoittanut naisten aseman käsittelyä. Tässä artikkelissa osoitan, että suomalaisissa aikakauslehdissä 1960-luvulla käyty niin sanottu roolikeskustelu sisälsi runsaasti puheenvuoroja myös miesten kohtaamista tasa-arvon ongelmista. Osoitan myös, että miehet osallistuivat tähän keskusteluun aktiivisesti. Mieskysymystä nosti esiin Yhdistys 9, joka huomautti sukupuolten tasa-arvon edistämisen edellyttävän kummankin sukupuolen roolin radikaalia uudistamista. Artikkelissa tutkituista lehdistä Me Naiset ajoi aktiivisesti Yhdistys 9:n tavoitteita vaatimalla miesten vapauttamista perinteisestä sukupuoliroolista. Uusi Maailma taas asemoi itsensä roolikeskustelun ja Yhdistys 9:n kriitikoksi väittämällä, että ne sivuuttivat miesten ongelmat. Uusi Maailmakin sisälsi runsaasti puheenvuoroja erityisesti isän roolin uudistamisen puolesta. Yhdistyksen ja tutkittujen lehtien näkökulmasta miehen ongelmat tiivistyivät perheenelättäjän roolin raskauteen.