Lähihistoria

Muistamisen kulttuurit ja historian käyttö

Heini Hakosalo, Seija Jalagin , Marianne Junila, Ville Kivimäki — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Historiantutkijan työhön kuuluu niin menneisyyden rekonstruointi kuin sen pohtiminen, mikä on historian merkitys ja käyttötarkoitus nykyhetken yhteiskunnassa. Näitä tehtäviä on käytännössä mahdoton erottaa toisistaan, sillä menneisyyttä kuvatessaan tutkija osallistuu vallitsevien historiakuvien rakentamiseen muun muassa aihevalinnoillaan ja tulkinnoillaan. Historioitsijat eivät kuitenkaan ole yksin määrittämässä kuvaa menneisyydestä. Menneisyyttä tulkitsevat ja sitä käyttävät omiin päämääriinsä niin valtaapitävät poliitikot kuin vallan haastajatkin. Sekä oma- ja perhekohtaisen muistin että kulttuurisen muistamisen kautta tavalliset ihmiset ja ihmisyhteisöt käyttävät menneisyyttä nykyhetken ja oman tulevaisuutensa hahmottelun välineenä. Akateeminen historiankirjoitus voi ajoittain tarjota kriittisiä virikkeitä näihin prosesseihin esimerkiksi nostamalla esiin heikosti tunnettuja aiheita tai purkamalla myyttejä, mutta usein ainekset historian juhla- ja arkikäyttöön tulevat muualta: ylirajaisesta populaarikulttuurista, perhemuistoista, julkisista puheenvuoroista ja kansallisista merkkitapahtumista. Toisaalta historiantutkijat ovat valinnoillaan myös määritelleet sitä, mikä on tallentamisen ja muistamisen arvoista. Tämä teemanumero on huomionosoitus Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnuselle, jonka työssä kaikki yllä mainitut teemat ovat olleet keskeisiä. Tiinan tutkimuksille feminismin ja naisasialiikkeen historiasta, toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoriasta sekä historiankirjoituksen ja historiakulttuurin historiasta on kaikille ollut leimallista refleksiivinen ote, jossa menneisyyttä on myös monitasoisesti nykyisyydessä läsnäoleva ilmiö. Tiinan historiakäsityksessä toimijoita eivät ole vain akateemiset tieteenharjoittajat vaan myös kirjailijat, elokuvissa kävijät, muistelijat, lapset, vähemmistöjen edustajat ja monet muut ihmisryhmät, jotka aktiivisesti tai passiivisesti osallistuvat historian käyttöön ja muistokulttuurin rakentamiseen.

Muistamisen kulttuurin sukupuolittuneisuudesta

Sirpa Aalto, Timo Ylimaunu — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Näkökulmakirjoituksessa tarkastelemme julkisen muistamisen sukupuolittuneisuutta Suomessa. Olemme tutkineet keskiaikaan liittyviä muistomerkkejä Suomessa ja havainneet niiden olevan vahvasti yhteyksissä maskuliiniseen menneisyyskuvaan ja historianarratiiviin, jota rakennettiin erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Esitämme esimerkkejä näistä, ja teemme lyhyen katsauksen siihen, ketkä naiset ovat saaneet muistomerkin tai -laatan.

Näkökohtia naishistoriaan ja historian käyttöön toisen aallon feminismissä

Heidi Kurvinen — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Näkökulma-artikkeli käsittelee historian käyttöä kotimaisen feminismin historiassa 1970- ja 1980-luvulla. Tarkastelu kiinnittyy sekä ruohonjuuritason aktivismiin että akateemisen naishistoriantutkimuksen syntyyn.

Imperiumin kiistelty kotiinpaluu 2020-luvun alun Britanniassa

Markku Hokkanen — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Imperiumin, siirtomaavallan ja orjuuden muistaminen ja historia ovat olleet kiisteltyjä ja latautuneita teemoja Britanniassa, erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Patsaat, museot ja muut kulttuuri-instituutiot, sekä akateemiset ja populaarimmat esitykset imperiumin historiasta, perinnöistä ja vaikutuksista ovat olleet kiihkeidenkin väittelyjen aiheina. Julkinen keskustelu heijastelee osaltaan sitä, että jo pitkään tutkijapiireissä käsitellyt teemat ovat nousseet suuremman yleisön tietoisuuteen. Samaan aikaan akateemiseen tutkimukseen ja imperiumin käsittelyyn julkisessa keskustelussa kohdistuu myös huomattavia poliittisia ja yhteiskunnallisia paineita. Tässä esseessä tarkastelen näitä kehityskulkuja, kiistoja ja puheenvuoroja kirjallisuudessa ja mediassa. Samalla luon katsauksen eräisiin merkittäviin britti-imperiumin historiaa ja muistamista käsitelleisiin tutkimuksiin ja populaarimpiin esityksiin viimeisen kahden vuosikymmenen ajalta.

Valtion historiamonopoli ja historiatietoisuus Venäjällä

Kati Parppei — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Essee käsittelee nykyvenäläistä menneisyyspolitiikkaa historiatietoisuus-käsitteen valossa. Muutamien esimerkkien avulla esseessä tarkastellaan sitä, miten Venäjän valtio pyrkii kontrolloimaan menneisyyden ymmärtämistä ja käsitteellistämistä sekä ohjailemaan muistamista.

”Sangen ajankohtainen Nuijasota”

Ilona Pikkanen — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Artikkelissa tarkastellaan Kasimir Leinon historiallista näytelmää Jaakko Ilkka ja Klaus Fleming (1901) ja sen teatteriesityksiä. Tutkimuksen keskiössä ovat näytelmän ja esitysten saamat sanoma- ja aikakauslehtiarvostelut, erityisesti Jaakko Ilkka -hahmon tulkinta. Tutkimus taustoittaa vuosisadan vaihteessa syntyneen ”uuden Ilkan” venäläistämiskauden poliittisiin kiistoihin, erityisesti kysymykseen Suomen valtiollisesta asemasta osana Venäjän keisarikuntaa. Aikakauden Ilkka-kuvaa käsitellään myös suhteessa äänioikeusuudistukseen liittyvään ideaalikansalaisajatteluun ja yhteiskunnan modernisoitumiseen. Sanomalehtiarvioissa Ilkkaa kuvataan oikeutettuna laillisuustaistelijana, johon suomenkielinen koulutettu keski- ja yläluokka pystyi samaistumaan. Sanomalehdistössä käydyt nuijasotakeskustelut kertovatkin suomenkielisen sivistyneistön kansanomaisia juuria juhlistavasta kollektiivisesta kiinnostuksesta tätä historiallista hahmoa kohtaan. Samaan aikaan Ilkasta tuli kuitenkin myös tunnistettava osa työväenliikkeen sosialistista luokkataistelukuvastoa.

”Meno on kuin Teiniliitossa”

Essi Jouhki, Liisa Lalu, Ville Soimetsä — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Tässä artikkelissa syvennymme oppikoulujen yläluokkalaisten etujärjestö Suomen Teiniliiton (1939–83) historiakuvan rakentumiseen sekä muistamisen tapoihin. Tarkastelemme, millaiset entiset teiniliittotoimijat ovat ottaneet ja saaneet tilaa muistella ja vaikuttaa järjestönsä historiakuvan rakentumiseen ja arvioimme, miksi tietyt teemat ovat korostuneempia kuin toiset. Keskitymme erityisesti kahteen teemaan, teinitoiminnan 1970-luvun puoluepoliittiseen vaiheeseen sekä sukupuolen merkitykseen keskittyvään muisteluun. Teiniliiton historiakuva on rakentunut vuosikymmenten kuluessa, järjestön toiminnan alusta saakka. Eri teinisukupolvet ovat osallistuneet prosessiin aktiivisesti, mutta teinitoiminnan pitkä kaari kulminoituu useimmiten puoluepolitisoitumisen ja miespuolisten teiniaktiivien käymien valtakamppailujen kauteen. Historiakuvan voimakas keskittyminen yhteen ajanjaksoon on jättänyt varjoonsa Teiniliiton muita merkittäviä vaiheita ja saavutuksia, kuten työn kouludemokratian, peruskoulu-uudistukseen ja kansainvälisyyden edistämisessä sekä tyttöjen nousun aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi.

“Tällaisen Vironko me silloin halusimmekin?”

Kari Alenius — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Artikkelissa analysoidaan Viron kolmen suurimman sanomalehden (Postimees, Eesti Päevaleht, Õhtuleht) vuosina 2001, 2011 ja 2021 välittämää kuvaa Viron uudelleenitsenäistymisestä ja sitä seuranneesta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Vaikka kaikki mainitut lehdet ovat virallisesti sitoutumattomia, tuloksena hahmottui silti kolme erilaista politisoitunutta tulkintaa ja historiakuvaa. Postimees kannatti Virossa harjoitettua oikeistolaista markkinaliberaalia politiikkaa ja näki siksi vuoden 1991 jälkeisen yhteiskunnallisen kehityksen positiivisena. Se tuki myös kansalliskonservatiivista tulkintaa Viron itsenäistymiskamppailusta. Eesti Päevaleht sympatisoi vasemmistolaisia tulkintoja, minkä seurauksena sen näkemys oli lähes päinvastainen. Õhtuleht sijoittui välittämänsä kuvan osalta näiden kahden sanomalehden väliin, ollen kuitenkin lähempänä Eesti Päevalehteä kuin Postimees-lehteä.

Euroopan parlamentti, Ylikansallinen kulttuurinen muisti ja holokausti

Antero Holmila — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Tässä artikkelissa tutkin, miten ja ennen kaikkea miksi holokaustista tuli ylikansallisen ja yleiseurooppalaisen muistipolitiikan keskeinen opinkappale. Holokaustin kulttuurisen muistin kehittymisprosessia tulkitaan Jan Assmannin kulttuurisen muistin viitekehyksen avulla. Tavoitteenani on soveltaa Assmannin teoreettista kehystä käytännön muistipolitiikan tutkimiseen. Keskeisen lähdeaineiston muodostavat Euroopan parlamentin (EP) asiakirjat. Tekstin ensimmäinen osio avaa Euroopan yhdentymisen konteksteja, erityisesti sitä, miten ”identiteettinen yhdentyminen” nousi integraatiopolitiikassa yhtä merkittävämpään osaan 1990-luvulta alkaen ja miksi holokausti sai niin korostuneen roolin identiteettien muokkauksessa. Työn toinen osio avaa Assmannin kulttuurisen muistin näkökulmasta, miten ja miksi EP instrumentalisoi holokaustin muistipolitiikkansa ytimeen.

Kansakunnan haavat

Ville Kivimäki, Tuomas Tepora — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Sodat ovat keskeisessä roolissa, kun ihmiset ja ihmisyhteisöt määrittelevät omaa historiallista identiteettiään. Menneiden sotien muistamisessa ei ole kyse vain sankaritarinoista, vaan kollektiivinen muisti käsittelee myös väkivallan rikkovia ja traumaattisia merkityksiä. Yhdistämällä egyptologi Jan Assmannin kulttuurisen muistin näkökulman psykiatri Vamık D. Volkanin ”valittujen traumojen” käsitteeseen ja sosiologi Jeffrey C. Alexanderin kulttuurisen trauman määritelmään artikkeli syventää ymmärrystä siitä, miten ja miksi ihmisyhteisöt muistavat sotiin liittyviä väkivalta- ja menetyskokemuksia. Artikkeli hahmottelee teoreettista mallia sodan muistikulttuurien tarkasteluun erityisesti demokraattisissa yhteiskunnissa, joissa menneisyyden käsittely on moniäänisempää ja ristiriitaisempaa kuin autoritäärisissä, tiukasti valtion kontrolloimissa muistikulttuureissa.

Nukkuva karhu ja rukouksen voima

Pia Olsson — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten Ukrainan sotaan liittämiä historiatulkintoja ja niihin kiinnittyviä tunteita. Aineistona hyödynnetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2022 järjestämää kyselyä Sota Ukrainassa. Keruukutsussa vastaajia pyydettiin kertomaan Venäjän hyökkäyssodan herättämistä ajatuksista, reaktioista ja tuntemuksista. Keruuseen saapui 70 vastausta. Aineistoa lähestytään kulttuurintutkimuksellisen affektiteorian näkökulmasta, jossa tunteet nähdään osana merkityksenantoprosesseja. Aineistoa tarkastellaan muisti-ideologia käsitteen valossa. Käsite kattaa sekä historia- ja muistipoliittiset että historiakuvaan liittyvät tekijät. Ukrainan sotaa käsittelevä kerronta tarjoaa näkökulman siihen, miten menneisyyttä nykyisyydessä käsitellään ja minkälainen rooli tunnemuistoilla tässä prosessia on. Ukrainan sotaan kiinnittyvät affektiiviset kuviot koostuvat henkilökohtaisista ja jaetuista muistoista sekä jaetuista ja ristiriitaisista historiakuvista. Niihin liittyy ruumiillisiksi koettuja tuntemuksia, joissa tunne ottaa fyysisesti vallan kertojastaan. Yhteiskunnalliset diskurssit näkyvät tunnemuistoissa monikerroksisina linkittyen vastaushetkeen ja siihen kytkeytyviin historia- ja muistin politiikkaan.

Abstracts

Toimitus — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

English Abstracts

Muisto

Ainur Elmgren — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300

Pääkirjoitus

Tuomas Laine-Frigren — ke, 10 huhti 2024 00:00:00 +0300