https://lahihistoria.journal.fi/ <p><strong>Lähihistoria</strong> on avoimesti verkossa ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee tutkimusartikkeleita, esseitä, kirja-arvioita, puheenvuoroja ja muita kirjoituksia historian ja lähitieteiden aloilta. Lehteä julkaisee <a href="https://lahihistoria.journal.fi/lahihistorianseura.fi">Lähihistorian tutkimuksen seura</a>.</p> <p> </p> <p><span style="font-weight: 400;"> </span></p> Lähihistorian tutkimuksen seura fi-FI Lähihistoria 2954-114X https://lahihistoria.journal.fi/article/view/156398 <p>Kaari Utrio (s. 1942) on yksi Suomen luetuimmista kirjailijoista, jonka 1960-luvulla alkanut ura kattaa mittavan romaanituotannon ohella tietokirjallisuutta, kolumneja, luentoja, esitelmiä ja haastatteluita. Historian popularisoijana Utrio on vuosikymmenten ajan ollut Suomen suosituimpia. Tuottelias kirjailija jäi eläkkeelle vuonna 2017, mutta hän pitää lukijoihinsa edelleen yhteyttä Facebookin välityksellä. Lähihistoria-lehden haastattelussa Kaari Utrio kertoo pitkästä urastaan sekä pohtii historiallisen romaanin ja tutkimustiedon suhdetta ja historian popularisointia. Keskustelimme myös suomalaisen naisen asemasta ja tasa-arvon nykytilanteesta. Haastattelu tehtiin keväällä 2024 kirjailijan kotona Somerniemellä.</p> Anna Niiranen Copyright (c) 2025 Anna Niiranen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-02-10 2025-02-10 4 1 130 144 10.61559/lh.156398 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/156400 <p>Näkökulma-artikkelissa avataan suunnitteilla olevan tiede-taidehankkeen lähestymistapoja perheen ja etenkin lasten rooliin feminismin historiassa. Tarkastelu kiinnittyy 1970- ja 1980-luvun kotimaiseen feminismiin, mutta ajatteluun haetaan virikkeitä kansainvälisestä kirjallisuudesta.</p> <p> </p> <p> </p> <p><!--EndFragment --></p> Heidi Kurvinen Liisa Lalu Katja Lautamatti Copyright (c) 2025 Heidi Kurvinen , Liisa Lalu, Katja Lautamatti https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-02-10 2025-02-10 4 1 94 105 10.61559/lh.156400 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/156399 <p>Essee tarkastelee YK:n aseidenriisuntaviikkojen aikana vuosina 1980–1984 järjestettyjä suomalaisia rauhanmarsseja sukupuolen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Tekstiä raamittaa yksinkertainen menetelmällinen kysymys: millaisia sukupuolittuneita tapahtumia ja teemoja rauhanmarsseista nousee esiin, jos tutkija asettaa sukupuolihistorian analyyttisen viitekehyksensä keskiöön.</p> Hannah Kaarina Yoken Copyright (c) 2025 Hannah Kaarina Yoken https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-02-10 2025-02-10 4 1 106 129 10.61559/lh.156399 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/156222 <p>Tämä teemanumero tarkastelee yhteiskunnallisen vaikuttamisen lähihistoriaa sukupuolen näkökulmasta 1960–1980-lukujen Suomessa. Aihe linkittyy moneen suomalaista yhteiskuntaa olennaisesti muokanneeseen ilmiöön, joiden sukupuolittuneisuutta ei ole aina otettu riittävästi huomioon. Tässä artikkelissa teemanumeron toimittajat johdattavat lukijan tematiikan pariin sekä luotaavat tutkimuskentän nykytilaa. Lisäksi he kertovat teemanumeron toimitusprosessista. </p> Heidi Kurvinen Anna Niiranen Hannah Yoken Copyright (c) 2025 Heidi Kurvinen, Anna Niiranen, Hannah Yoken https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-02-10 2025-02-10 4 1 4 26 10.61559/lh.156222 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/143694 <div><span lang="FI">Sukupuoli- ja tasa-arvokysymykset pääsevät harvoin esiin liikennettä koskevassa keskustelussa tai tutkimuksessa. Tässä artikkelissa selvitetään sukupuolen roolia suomalaisen liikennepolitiikan historiassa kahden aktivistitoimijan kautta. Tarkastelen yhtäältä Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry:n ja toisaalta hidaskatupioneeri Anneli Alasen toimintaa tiedontuotannon ja tiedon paikantuneisuuden näkökulmista. Enemmistö ry käytti sukupuolen tarkastelua </span></div> <div><span lang="FI">yhtenä keinona ilmaista liikennepolitiikan ja -suunnittelun ongelmallisuutta, mutta sukupuolikysymys jäi yhdistyksen toiminnassa taka-alalle. Anneli Alasella puolestaan sukupuolittuneet kokemukset liikenteestä ja liikennepolitiikasta muodostivat keskeisen keinon haastaa vallalla olevaa liikennetietoa ja määritellä liikennettä käsitteellisesti uudella tavalla. Tarkastelun perusteella sukupuoli ja siihen risteävät kategoriat näyttäytyvät radikaaleina mutta vähälle käytölle jääneinä valtarakenteiden valottajina, paitsi 1960–1990-lukujen liikennepolitiikassa, myös tämän päivän liikennekeskustelussa.</span></div> Tiina Männistö-Funk Copyright (c) 2025 Tiina Männistö-Funk https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-02-10 2025-02-10 4 1 27 60 10.61559/lh.143694 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/143513 <p>Sukupuolten tasa-arvoa koskeva keskustelu on Suomessa yleensä tarkoittanut naisten aseman käsittelyä. Tässä artikkelissa osoitan, että suomalaisissa aikakauslehdissä 1960-luvulla käyty niin sanottu roolikeskustelu sisälsi runsaasti puheenvuoroja myös miesten kohtaamista tasa-arvon ongelmista. Osoitan myös, että miehet osallistuivat tähän keskusteluun aktiivisesti. Mieskysymystä nosti esiin Yhdistys 9, joka huomautti sukupuolten tasa-arvon edistämisen edellyttävän kummankin sukupuolen roolin radikaalia uudistamista. Artikkelissa tutkituista lehdistä Me Naiset ajoi aktiivisesti Yhdistys 9:n tavoitteita vaatimalla miesten vapauttamista perinteisestä sukupuoliroolista. Uusi Maailma taas asemoi itsensä roolikeskustelun ja Yhdistys 9:n kriitikoksi väittämällä, että ne sivuuttivat miesten ongelmat. Uusi Maailmakin sisälsi runsaasti puheenvuoroja erityisesti isän roolin uudistamisen puolesta. Yhdistyksen ja tutkittujen lehtien näkökulmasta miehen ongelmat tiivistyivät perheenelättäjän roolin raskauteen. </p> Arja Turunen Copyright (c) 2025 Arja Turunen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-02-11 2025-02-11 4 1 61 93 10.61559/lh.143513