Lähihistoria

Abstracts

Toimitus — 2025-06-16

Velvollisuudesta elättää itsensä ja perheensä

Katariina Parhi — 2025-06-16

Artikkeli käsittelee huoltokustannusten perimiseen liittyneitä pakkotoimen piteitä, tarkemmin määriteltynä työlaitospassituksia Suomessa 1920 luvulta 1970-luvulle. Tarkastelussa on ajanjakso, jolloin suomalaiseen sosiaalihuoltoon kuului olennaisena osana ajatus yksilön velvollisuudesta korvata vastaanottamansa huolto. Huolto saattoi kohdistua paitsi henkilöön itseensä myös hänen perheenjäseniinsä sekä avioliiton ulkopuolella syntyneisiin lapsiin. Avioliitossa syntyneiden lasten elatuskustannuksista muodostui tärkeä perimisperuste toisen maailmansodan jälkeen. Tässä artikkelissa selvitän millaisissa tapauksissa päädyttiin vapaudenriistoon. Hyödynnän kuntien omistaman Keuruun työlaitoksen sekä elatusvelvollisten osalta myös Helsingin kaupungin omistaman Tervalammen työlaitoksen arkistoaineistoa Tutkimukseni osoittaa, ettei rikoskontrollia ja sosiaalihuoltoa voi työlaitosten yhteydessä tarkastella erillään. Työlaitoksiin passitetuilla oli usein keskimääräistä löyhemmät yhteydet sosiaalisen kontrollin instituutioihin kuten työhön tai avioliittoon. Väitän, että sosiaalihuolto loi mahdollisuuden puuttua näiden ihmisten elämään ja rajoittaa heidän vapauttaan. Sosiaalihuolto toimi siis rikoskontrollin muotona.

Armeijan puolustuskuntoisuudesta kansakunnan elinkelpoisuuteen

Jan Westerberg — 2025-06-16

Sanomalehdistö on vaikuttanut liikuntakulttuurin muodostumiseen Suomessa. Urheilu ja maanpuolustus ovat tukeneet toisiaan koko itsenäisen Suomen historian ajan. Urheilupolitiikan noustessa itsenäistymisen myötä tärkeäksi osaksi julkista valtaa, urheilutoimijoilla oli tärkeä rooli itsenäisyyden turvaajina. Urheilu edisti armeijan puolustuskuntoisuutta ja näin ollen kansakunnan elinkelpoisuutta. Tässä artikkelissa tarkastelen, miten Turun Sanomat kirjoitti liikunnasta ja urheilusta maanpuolustuksen keinona jatkosodan aikana. Sodan jatkuessa Suomen osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin väheni ja talvisodan henki vaihtui eräänlaiseksi suhteellisuudentajuksi. Sodan pitkittyessä huomio oli aiempaa enemmän kansan liikuttamisessa ja nuorison kasvattamisessa

Empivä kumppani

Juha-Matti Ritvanen — 2025-06-16

Tämä artikkeli tarkastelee Suomen Nato-politiikan varhaisia vaiheita vuosina 1994–1997. Miten syntyi rauhankumppanuuteen (Partnership for Peace, PfP) pohjautuva Nato-ratkaisu? Millainen yhteistyökumppani Suomi oli? Artikkelin keskeistä aineistoa ovat ulkoasiainministeriön arkisto, Kansallisarkistossa säilytettävät presidentti Mauno Koiviston ja presidentti Martti Ahtisaaren yksityisarkistot sekä tasavallan presidentin kanslian arkisto. Artikkeli osoittaa, ettei Suomen hakeutuminen yhteistyöhön Naton kanssa ollut mutkatonta. Se herätti suomalaisessa keskustelussa jännitteitä, jotka poliittisen johdon ja virkamiesten oli otettava huomioon. Alkuvaiheessa Suomen profiili Nato-yhteistyössä pysyi matalana, mutta Bosnian sota muodostui käännekohdaksi. Naton johtamaa Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintaoperaatiota pidettiin koetinkivenä yhteistyöhön pohjautuvalle turvallisuusjärjestykselle, johon myös Venäjä haluttiin sitouttaa. Suomi suhtautui operaatioon kuitenkin varovaisesti. Tämä loi Suomesta kuvaa hieman haluttomana yhteistyökumppanina, jolle osallistuminen kriisinhallintaan oli hankalampaa kuin muille sotilaallisesti liittoutumattomille maille.

Venäjä, länsi ja historiapolitiikka Vladimir Putinin voitonpäivän puheissa 2012–2024

Antti Okko — 2025-06-16

Artikkelissani tarkastelen, kuinka Vladimir Putin on käsitellyt Venäjän ja lännen suhteita vuosien 2012–2024 voitonpäivän puheissaan. Voitonpäivänä Putin rakentaa länsivastaista narratiivia historian avulla, jolloin toisen maailmansodan tapahtumat taipuvat palvelemaan nykyhetken tarpeita. Tarkastelujakson aikana länsiliittoutuneiden rooli osana sodan voittanutta liittoumaa on kutistunut ja Putin on jopa esittänyt Neuvostoliiton olleen yksin sodan ratkaisuhetkillä. Puheisiin on myös ilmestynyt aiempaa jyrkempi salaliittomainen narratiivi, jonka mukaan läntiset historiantulkinnat pyrkivät riistämään Venäjältä sille kuuluvan moraalisen oikeuden toimia keskeisessä asemassa maailmanpolitiikassa. Putinin mukaan tarkoituksena on kääntää sodan lopputulos ylösalaisin ja siten tuhota Venäjä. Tämä ”valheellisuus” yhdistyy lännen yleiseen moraalittomuuteen, kuten ”perinteisten arvojen tuhoamiseen.”

Ihana Erika, Esko ja minä

Pälvi Rantala — 2025-06-16

Mitä tapahtuu, kun tutkijasta tulee osa taideteosta? Pälvi Rantala pohtii tekstissään ajatuksia, joita heräsi, kun hän pääsi mukaan Emil Santtu Uutun teokseen Ihana tytär Erika. Tutkija sai palata omaan parikymmentä vuotta vanhaan tekstiinsä, ja joutui samalla pohtimaan historiantutkimuksen eettisiä kysymyksiä.

Mikä Unkaria riivaa?

Pertti Torstila — 2025-06-16

Unkari nousi kommunismista vapautumisen jälkeen itäisen Keski-Euroopan ykköseksi, tähtioppilaaksi ja lännen lemmikiksi. Nyt se on Euroopan Unionin ja Naton mieliharmi ja hankala häirikkö. 1990-luvulla Unkarin johto vannoi unionin ja liberaalin eurooppalaisen demokratian nimeen. Nyt se romuttaa oikeusvaltiota, hajottaa EU:ta ja on Venäjän ja Kiinan asialla. Mitä kummaa on tapahtunut? Ulkoministeriön pitkäaikainen valtiosihteeri ja suurlähettiläs Pertti Torstila etsii vastauksia tähän kysymykseen tarkastelemalla kahta tuoretta Unkari-aiheista kirjaa.

Tutkimuksen vapaudesta

Tuomas Laine-Frigren — 2025-06-16

Toukokuussa 2025 Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö ilmoitti poistavansa Harvardin yliopistolta oikeuden hyväksyä kansainvälisiä opiskelijoita. Kyse oli Trumpin hallinnon yliopistoihin kohdistaman offensiivin yhdestä etapista sen jälkeen, kun Harvard oli rahoituksen menettämisen uhallakin asettunut tiukkaan vastarintaan. Suurista Ivy League -korkeakouluista Columbia oli jo aiemmin keväällä taipunut ”uudistamaan turvallisuuskäytäntöjään” ja asettamaan provostin valvomaan Lähi-idän, Etelä-Aasian ja Afrikan tutkimuksen laitoksen ”moninaisuutta”. Yliopistoihin ja tutkimuksen vapauteen kohdistuvat hyökkäykset ovat osa laajempaa amerikkalaisen yhteiskunnan fasistista romahdusta, mutta akateemisen maailman kurinalaistaminen kertoo myös tiedevastaisuuden kasvamisesta uusiin mittoihin.

Älyä ja poliittista mielikuvitusta

Mikko Kemppainen — 2025-06-16

Työväenmuseo Werstas, Tampere. Syyskuun ensimmäinen viikonloppu vuonna 2024. Käynnissä on järjestyksessään 15. Työväenkirjallisuuden päivä, jonka teemana on tällä kertaa ytimekkäästi ”Äly”. Museon työntekijöistä, kirjailijoista, taiteilijoista ja tutkijoista koostuvan työryhmän vuosittain järjestämään tapahtumaan on saapunut satoja kävijöitä, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta ja työväenkulttuurista. Yhtenä keskeisenä teemana paneelikeskusteluissa ja haastatteluissa toistuu poliittisen mielikuvituksen käsite sekä historian merkitys poliittisen mielikuvituksen rakentajana. Tähän tartumme myös tapahtuman jälkeen, kun kokoonnumme yhteen Työväenkirjallisuuden päivän työryhmän jäsenten kanssa. Aiheesta keskustelemaan ovat saapuneet kirjailija-sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen ja tietokirjailija-kirjallisuudentutkija Milla Peltonen. Myöhemmin odotamme paikalle myös tapahtuman koordinaattoria historiantutkija Jussi Lahtista.

Alternating Visions of Europe’s Post- Cold War Security Architecture

Bradley Reynolds — 2025-06-16

Bradley Reynolds, MScS defended his doctoral dissertation entitled “Alternating Visions of Europe´s Post-Cold War Security Architecture – Finnish, American, and Russian Peace Mediation in Nagorno-Karabakh 1995–1997” in the Faculty of Social Sciences, University of Helsinki, on 14 December 2024 at 12:00. The public examination took place at the following address: Porthania, Suomen Laki-sali, Yliopistonkatu 3. Professor Jussi Hanhimäki, Geneva Graduate Institute, served as the opponent, and Professor Juhana Aunesluoma as the custos. The dissertation is available in an electronic form in theopen repository of the University of Helsinki, Helda.