Lähihistoria

Historiaa, politiikkaa ja historiapolitiikkaa Italiassa

Tuija Parvikko — 2022-12-19

Lähihistorian merkkipaalut ja niiden kansalliseen muistamiseen liittyvät kiistat kietoutuvat Italiassa toistuvasti päivänpolitiikkaan. Artikkelissa kysytään, miksi varsinkin ”natsifasismista” vapautumisen muistopäivä 25. huhtikuuta on Italiassa toisaalta valtiollisesti merkittävä mutta toisaalta erittäin kiistelty juhlapäivä. Ketkä muistopäiväkiistaa käyvät ja mihin kiistelijät pyrkivät? Mihin muistopäiväkiistaa poliittisesti tarvitaan? Näihin kysymyksiin vastaamiseksi artikkelissa mennään syvälle Italian lähihistoriaan ja tarkastellaan, miten toisen maailmansodan loppuaikojen ristiriitaisia kokemuksia on kollektiivisesti työstetty ja kuinka niistä on kiistelty. Artikkelissa luetaan ja analysoidaan poliittisesti muistopäivän viettämisen vaiheita ja siihen liittyviä kiistoja vuosikymmenten varrella, jotta voitaisiin ymmärtää, mistä nykypäivän kiistat ovat peräisin ja millaiseen kansalliseen itseymmärrykseen kiistely muistopäivän merkityksestä perustuu. Esitän, että natsifasismista vapautumisen vuosipäivää käytetään nykypäivän italialaisessa identiteettipolitiikassa synekdokeena, jonka avulla taistellaan siitä, ketkä kansallista muistikulttuuria hallitsevat. Toisin sanoen yksittäisen tapahtuman kautta käydään koko kansakuntaa koskettavaa kiistaa siitä, mikä kansallisessa lähihistoriassa on arvokasta ja muistamisen arvoista.

Menneisyyden ja nykyisyyden käsitteellinen ja kokemuksellinen yhteys

Tanja Vahtikari — 2022-12-19

Kulttuuriperintö (heritage) on eräs myöhäismoderneille länsimaisille yhteiskunnille leimallisista kulttuurisista, sosiaalisista ja taloudellisista ilmiöistä. Nyky-Eurooppaa onkin kuvattu muistin ja kulttuuriperinnön maanosaksi. Artikkeli tarkastelee kulttuuriperintöä sekä historiantutkimuksen kohteena että näkökulmana ja analyyttisena käsitteenä, jota lähihistoriaa tutkiva voi käyttää aineistonsa analyysissa. Artikkeli osoittaa, että kulttuuriperinnön käsitteellä on paljon annettavaa historiapolitiikan, historiakulttuurin sekä kulttuurisen muistin tutkimukselle, ja näiden näkökulmien kautta lähihistorialle. Kulttuuriperintö toimii järjestävänä käsitteenä erilaisille tavoille ja tarinoille, joilla menneisyyttä koskevia tulkintoja yhteiskunnassa tuotetaan, ja joiden kautta sosiaalinen muisti toimii. Historiapolitiikan tapaan kulttuuriperintö tekee näkyväksi myös yhteiskunnassa tapahtuvan muistamisen ja unohtamisen poliittisen ja tietoisen käytön. Se voidaankin ymmärtää oman aikansa konteksteista käsin määrittyvinä suhteina menneisyyden objekteihin, tiloihin ja käytäntöihin.

Oman ajan historiankirjoitus

Juhana Aunesluoma — 2022-12-19

Juhana Aunesluoman artikkeli avaa laajoja näköaloja siihen, miten oman ajan historiaa on eri aikoina ja eri yhteyksissä käsitetty. Artikkelin ytimessä on lähihistorian poliittisuuden problematiikka. Aunesluoma osoittaa, että vaikka oman ajan historian kirjoittaminen voi kytkeytyä monenlaisiin intresseihin ja valtapyyteisiin, voi historian poliittisuutta tarkastella myös myönteisenä resurssina. Lähimenneisyyden käsittäminen voi lisätä poliittista kuvittelukykyä, avartaa toimintahorisontteja ja vahvistaa demokratiaa.

Ympäristöhistorian tämänhetkisyys

Tuomas Räsänen — 2022-12-19

Ympäristöhistoria tutkii ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta. Tuomas Räsänen pohtii puheenvuorossaan ympäristöhistorian aikatasoja lähihistorian näkökulmasta. Ympäristöhistorian kronologioissa käsitykset uudesta ja vanhasta, ajallisesti läheisestä ja etäisestä, saavat uuden merkityksen. Juuri siksi ympäristöhistoria on lähihistorialle erittäin relevantti lähestymistapa, Räsänen kirjoittaa.

Pääkirjoitus

Toimitus — 2022-12-19

Lähihistoriaa tutkitaan Suomessa paljon ja lähihistorialliset tutkimusaiheet ovat esillä mediassa, julkisessa keskustelussa ja historiakulttuurissa. Lähihistorian kirjoittajilla ei kuitenkaan ole ollut omaa kotimaista julkaisukanavaa. Vuonna 2021 perustettu Lähihistoria haluaa toimia suomalaisen historiakeskustelun monipuolistajana ja kutsuu kirjoittajia mukaan rakentamaan uutta lehteä ja sen linjaa. Lehden ensimmäinen numero nostaa esiin erilaisia näkökulmia lähihistoriaan. Pääkirjoitus esittelee numeron sisältöä ja lehden pyrkimyksiä sekä hahmottelee lähihistorian merkitysalaa kolmesta näkökulmasta: (1) 'aikalaisuuden' käsitteen kautta; (2) menneisyyden moninaisena läsnäolona; (3) historiallisten prosessien perustalta. Lehteämme julkaisee Lähihistorian Tutkimuksen Seura, jonka tehtävänä on vaalia ja kehittää suomalaista lähihistoriallista tutkimusta ja tehdä sitä yhteiskunnassa tunnetuksi. Yhdessä taustaseuramme kanssa pyrimme uudistamaan suomalaista lähihistorian tutkimusta tarjoamalla laajoja näkökulmia ja kannustamalla eri alojen tutkijoita ja kirjoittajia osallistumaan ajankohtaisten ilmiöiden käsittelyyn historian keinoin.

Käsikirjoittaja Marjo Vilkko

Pia Koivunen & Tuomas Laine-Frigren — 2022-12-19

Marjo Vilkko tunnetaan historiadokumenttien käsikirjoittajana ja tietokirjailijana. Ensimmäinen televisiokäsikirjoitus Suomi on ruotsalainen (2013) tarttui rohkeasti suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan ruotsalaisiin juuriin. Palkittua dokumenttia seurasi pian Suomi on venäläinen (2015), minkä jälkeen noustiin jo kansakunnan kaapin päälle tv-sarjoilla Mauno Koivistosta ja Urho Kekkosesta. Alkuvuodesta 2022 laajaa keskustelua herätti Yle Teemalla ja Yle Areenassa esitetty Kylmän sodan Suomi.
Lähihistoria haastatteli Marjo Vilkkoa lokakuussa 2022. Keskustelimme Vilkon kanssa historiadokumenttien
tekemisestä sekä lähihistorian kertomisen haasteista ja mahdollisuuksista. Siinä missä historiadokumentti vaatii selkeän näkökulman ja pyrkii herättämään keskustelua, jopa provosoimaan, tieto- ja tiedekirjat antavat laajemmat mahdollisuudet taustoittaa ja tuoda menneisyyden moniäänisyyttä esiin.

Elämää metsässä

Ville-Juhani Sutinen — 2022-12-19

Vuoden 2022 Tieto-Finlandian voittaja Ville-Juhani Sutinen taivaltaa esseessään pohjoiseen Ruotsiin ja vie lukijansa mielenkiintoiselle matkalle metsäsuomalaisten maille ja heidän historiaansa.

Diplomaatti lähihistorian tutkijana

Pertti Torstila — 2022-12-19

Muistitieto on vakiinnuttanut asemansa historiantutkimuksen lähteenä. Ulkoministeriön pitkäaikainen valtiosihteeri ja suurlähettiläs Pertti Torstila palaa esseessään 1970-luvun Unkariin ja pohtii aikalaishavaintojen ja muistelmien merkitystä historiantutkimukselle.

Joutenolon vaarallisuudesta

Mona Mannevuo — 2022-12-19

Joutilaisuuteen on suhtauduttu halveksuen kautta teollisen historian. Filosofi Brian O´Connorin teoksessa Joutilaisuus (2022) lunkiusvastaiset asenteet joutuvat kriittisen tarkastelun kohteeksi. O’Connorin teoksen inspiroimana Mona Mannevuo pohtii esseessään pakkomielteisen suorittamisen nykyisyyden historiaa sekä ei-minkään tekemisen sietämättömyyttä.