Lähihistoria

“Repressive Tolerance” - Reflections after Sixty Years

Pertti Ahonen — 2024-10-25

This brief article revisits Herbert Marcuse's classic essay 'Repressive Tolerance', first published six decades ago in 1965. It explores the key ideas expressed by Marcuse and offers some thoughts about their potential relevance today.

Lähteneet ja jääneet

Tuija Parvikko — 2024-10-25

Tässä esseessä tarkastellaan kriittisesti muistelukerronnan ja kurinalaisen historiantutkimuksen välistä suhdetta kolmen Italian lähihistoriaan liittyvän uuden tutkimuksen valossa. Analysoimalla toisen maailmansodan ratkaisujen laukaisemia italialaisen väestön muuttoliikkeita ja niihin liittyneitä identiteettivalintoja osoitetaan, ett' kiinnostavimpia tutkimustuloksia saadaan usein ylittämällä tieteenalojen välisiä rajoja, yhdistämällä erilaisia teorioita, aineistoja ja metodeja sekä säilyttämällä kriittinen etäisyys tutkimuskohteeseen.

Hiljainen tietäminen avaa lähihistoriaan uusia tutkimusnäkökulmia

Merja Karjalainen — 2024-10-25

Puheenvuorossaan väitöskirjatutkija Merja Karjalainen muistuttaa kokemusperäisesti syntyvän asiantuntijuuden merkityksestä, myös lähihistorian tutkimukselle. ”Hiljaisen tietämisen kautta voi tavoittaa sellaista tietoa ja mahdollisia kysymyksenasetteluja, joita muuten ei ymmärretä olevankaan, vaikka ne piilovaikuttavat yhteiskunnassamme”, hän kirjoittaa. Karjalaisen oma henkistä työsuojelua käsittelevä tutkimus sai alkunsa työsuojeluun ja työhyvinvointiin erikoistuneen journalistin hämmästelystä: Miksi kokemus työn psyykkisestä ja sosiaalisesta kuormittavuudesta sekä työuupumus ja mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys ovat yleistyneet, vaikka työturvallisuuslaki on turvannut sekä fyysisen että henkisen terveyden jo 1980-luvun lopulta lähtien?

Pääkirjoitus

Tuomas Laine-Frigren — 2024-10-25

Menneen kautta tulevaan ja takaisin

Topi Vainikainen — 2024-10-30

Tarkastelen artikkelissani KOM-teatterin 40-vuotisjuhlaesitystä KONE (2010). Analysoin, miten esityksessä käsiteltiin teatterin omaa historiaa: miten teatteriryhmän oma ja sitä sen perustamisen aikaan ympäröineen liikkeen visuaaliset, auditiiviset ja keholliset tunnusmerkit heijastuivat esityksen nykyhetkeen. Tutkimus osoittaa, että esityksessä teatterin historiaa lähestyttiin kahdensuuntaisen ajallisen kokemuksen kautta: sekä menneisyyttä suoraan kuvaamalla että tulevaisuutta visioiden, jolloin itse asiassa tuotiin esiin myös jo toteutuneita kehityskulkuja.

Rocky Legacies of Finnish Anti-Uranium Mining Social Movements

Marko Mikael Marila — 2024-10-25

Kun kansainväliset kaivosyhtiöt aloittivat intensiivisen uraaninetsinnän Suomessa 2000-luvun alussa, uraanin etsintää ja uraanikaivoksia vastustavia kansalaisliikkeitä muodostui eri puolille maata. Suomalainen taiteilija Pessi Manner tuotti kansalaisliikkeiden osana kalliotaidetta, jolla pyrittiin lisäämään kansalaisten tietoisuutta uraanikaivostoiminnan mahdollisista terveysriskeistä ja ympäristöhaitoista. Mannerin taidetta tarkastellaan artikkelissa suomalaisen ydinvoimapolitiikan, kivikautisen kalliotaiteen ja tulevaisuuskommunikaation näkökulmasta. Artikkelin pääargumentti on, että Mannerin taiteen vaikuttavuus perustuu teosten synnyttämälle affektiiviselle yhteydelle tuntevien kehojen ja suojeltavan maiseman välillä.

Naisten ja miesten lajit?

Seppo Heikkinen — 2024-10-25

Suhtautuminen miesten ja naisten kilpaurheiluun oli Suomessa sukupuolittunutta 1900-luvulla aina vuosisadan lopulle asti. Vaikka voittoja oli saavutettu ja urheilumenestyksen merkitys kansalliselle itsetunnolle tunnustettiin, oli se kuitenkin ennen kaikkea miesten menestystä. Yleisurheilussa naisilla oli pääsy vain noin puoleen kaikista kilpailulajeista vielä 1960-luvun alussa. Tässä artikkelissa tutkin suomalaisen lehdistön kirjoituksia urheilulajien sukupuolittuneisuudesta olympiavuosina 1952–1988. Aineistona käytän kahdeksaa sanoma- ja aikakauslehteä, joiden uutisoinnista nousi esiin kolme pääteemaa. Ensimmäinen oli esteettisyyden vaatimus. Se oli perua naisvoimistelun vahvasta perinteestä, joka samalla sulki pois muita liikunnan muotoja. Toisena nousi esiin doping ja sen naisten urheilua toiseuttava vaikutus. Kiellettyjen keinojen käyttöä paheksuttiin varsinkin naisilla. Kolmas teema, varsinainen tasa- arvokeskustelu, sai vauhtia 1970 luvulla myös urheilussa yhteiskunnan yleisen demokratisoitumiskehityksen vauhdittamana. Aineisto kertoo muutoksen suunnasta mutta myös sen hitaudesta.

Lähihistorian kentältä

Pia Koivunen — 2024-10-25

Lähihistoria haastatteli historiadokumentteihin erikoistuneen Alku Tuotanto-yhtiön perustajia Sampo Terhoa ja Toni Viljanmaata tammikuussa 2024. Sampo Terho on toiminut aiemmin Eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministerinä sekä julkaissut kaksi historiallista romaania. Terho valittiin hiljattain Tampereen kaupungin kulttuurijohtajaksi. Toni Viljanmaa on puolestaan työskennellyt Pohjalaisen päätoimittajana sekä politiikan toimittajana eri medioissa. Lisäksi hän toimii yrittäjänä ja työstää poliittisen historian väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Paneuduimme haastattelussa Terhon ja Viljanmaan Alku Tuotanto-yhtiön toimintaan, historiadokumenttien työstämiseen ja historian merkitykseen yhteiskunnassa. Terhon ja Viljanmaan mukaan historiadokumenttien perustana on tieteellisen tutkimuksen kaltainen tiedonhankinta ja uuden oppiminen, vaikka lopputulos onkin ilmaisultaan kaukana tieteellisistä julkaisuista.

Kolonialismi palestiinalaiskristittyjen arjessa, ajattelussa ja kohtaamisissa

Anna-Liisa Rafael — 2024-10-25

Tässä artikkelissa luomme katsauksen palestiinalaiskristittyjen ajatteluun ja arkipäivään sekä palestiinalaisen paikallisen teologian muotoutumiseen lähihistoriassa. Vaikka 1980-luvulta eteenpäin dokumentoitavissa palestiinalaisen kristillisyyden ilmaisuissa on sekä vapautuksen teologian että jälkikolonialistisen teologian piirteitä, katsauksemme muistuttaa, että palestiinalaiset kristityt ovat muiden palestiinalaisten tavoin sekä historiansa että nykyisyytensä puolesta kolonisoitu kansa. Kolonialismi liittyy myös alueen kristillisyyden historiaan, sillä historiallisen Palestiinan alueeseen on kohdistunut monenlaisia ulkopuolisten kristittyjen intressejä läntisen lähetystyön myötä ja jo ennen sen alkamista. Artikkelin tarjoamat taustatieto ja näkökulmat auttavat lukijaa ymmärtämään palestiinalaisten kristittyjen puheenvuoroja sekä laajemmin sitä kolonialismin leimaamaa nykyisyyttä, jossa palestiinalaiset elävät ja toimivat. Katsaus päättyy kolmeen tapausesimerkkiin, jotka ilmentävät sitä, miten erilaiset valtarakenteet mahdollistavat palestiinalaiskristittyjen toimijuutta samalla, kun ne myös pyrkivät jatkuvasti muovaamaan ja rajoittamaan sitä.

Who are the Palestinian Children Against Whom Israel Has Launched a Genocide?

Heidi Morrison — 2024-10-25

In this essay, Heidi Morrison's goal is to bring much needed attention to the Palestinians children of Gaza who are the object of a genocide, despite the International Court of Justice declaring in 2024 that Israel should take steps to prevent genocide. Morrison makes three points. First, the reigning narrative on Palestinian children dehumanizes them, fueling the war on Palestinian children. Second, while humanitarian aid is much needed, it is not the long-term solution for Palestinian children’s trauma, which is caused by a structural and ongoing process of settler colonialism. Third, Palestinian children know and express resistance daily, despite their lack of formal citizenship.

Abstracts

Toimitus — 2024-10-25