https://lahihistoria.journal.fi/issue/feed 2024-04-10T22:06:19+03:00 Tuomas Laine-Frigren tuomas.laine-frigren@tuni.fi Open Journal Systems <p><strong>Lähihistoria</strong> on avoimesti verkossa ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee tutkimusartikkeleita, esseitä, puheenvuoroja ja muita kirjoituksia historian ja lähitieteiden aloilta. Lehteä julkaisee <a href="https://lahihistoria.journal.fi/lahihistorianseura.fi">Lähihistorian tutkimuksen seura</a>.</p> <p> </p> <p><span style="font-weight: 400;"> </span></p> https://lahihistoria.journal.fi/article/view/138653 2023-11-08T16:41:30+02:00 Ilona Pikkanen

<p>Artikkelissa tarkastellaan Kasimir Leinon historiallista näytelmää Jaakko Ilkka ja Klaus Fleming (1901) ja sen teatteriesityksiä. Tutkimuksen keskiössä ovat näytelmän ja esitysten saamat sanoma- ja aikakauslehtiarvostelut, erityisesti Jaakko Ilkka -hahmon tulkinta. Tutkimus taustoittaa vuosisadan vaihteessa syntyneen ”uuden Ilkan” venäläistämiskauden poliittisiin kiistoihin, erityisesti kysymykseen Suomen valtiollisesta asemasta osana Venäjän keisarikuntaa. Aikakauden Ilkka-kuvaa käsitellään myös suhteessa äänioikeusuudistukseen liittyvään ideaalikansalaisajatteluun ja yhteiskunnan modernisoitumiseen. Sanomalehtiarvioissa Ilkkaa kuvataan oikeutettuna laillisuustaistelijana, johon suomenkielinen koulutettu keski- ja yläluokka pystyi samaistumaan. Sanomalehdistössä käydyt nuijasotakeskustelut kertovatkin suomenkielisen sivistyneistön kansanomaisia juuria juhlistavasta kollektiivisesta kiinnostuksesta tätä historiallista hahmoa kohtaan. Samaan aikaan Ilkasta tuli kuitenkin myös tunnistettava osa työväenliikkeen sosialistista luokkataistelukuvastoa.</p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Ilona Pikkanen https://lahihistoria.journal.fi/article/view/138335 2023-11-01T08:34:39+02:00 Essi Jouhki Liisa Lalu Ville Soimetsä

<p>Tässä artikkelissa syvennymme oppikoulujen yläluokkalaisten etujärjestö Suomen Teiniliiton (1939–83) historiakuvan rakentumiseen sekä muistamisen tapoihin. Tarkastelemme, millaiset entiset teiniliittotoimijat ovat ottaneet ja saaneet tilaa muistella ja vaikuttaa järjestönsä historiakuvan rakentumiseen ja arvioimme, miksi tietyt teemat ovat korostuneempia kuin toiset.&nbsp;Keskitymme erityisesti kahteen teemaan, teinitoiminnan 1970-luvun puoluepoliittiseen vaiheeseen sekä sukupuolen merkitykseen keskittyvään muisteluun. Teiniliiton historiakuva on rakentunut vuosikymmenten kuluessa, järjestön toiminnan alusta saakka. Eri teinisukupolvet ovat osallistuneet prosessiin aktiivisesti, mutta teinitoiminnan pitkä kaari kulminoituu useimmiten puoluepolitisoitumisen ja miespuolisten teiniaktiivien käymien valtakamppailujen kauteen. Historiakuvan voimakas keskittyminen yhteen ajanjaksoon on jättänyt varjoonsa Teiniliiton muita merkittäviä vaiheita ja saavutuksia, kuten työn kouludemokratian, peruskoulu-uudistukseen ja kansainvälisyyden edistämisessä sekä tyttöjen nousun aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi.</p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Essi Jouhki, Liisa Lalu, Ville Soimetsä https://lahihistoria.journal.fi/article/view/142986 2024-02-02T15:21:02+02:00 Kari Alenius

<p>Artikkelissa analysoidaan Viron kolmen suurimman sanomalehden (Postimees, Eesti Päevaleht, Õhtuleht) vuosina 2001, 2011 ja 2021 välittämää kuvaa Viron uudelleenitsenäistymisestä ja sitä seuranneesta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Vaikka kaikki mainitut lehdet ovat virallisesti sitoutumattomia, tuloksena hahmottui silti kolme erilaista politisoitunutta tulkintaa ja historiakuvaa. Postimees kannatti Virossa harjoitettua oikeistolaista markkinaliberaalia politiikkaa ja näki siksi vuoden 1991 jälkeisen yhteiskunnallisen kehityksen positiivisena. Se tuki myös kansalliskonservatiivista tulkintaa Viron itsenäistymiskamppailusta. Eesti Päevaleht sympatisoi vasemmistolaisia tulkintoja, minkä seurauksena sen näkemys oli lähes päinvastainen. Õhtuleht sijoittui välittämänsä kuvan osalta näiden kahden sanomalehden väliin, ollen kuitenkin lähempänä Eesti Päevalehteä kuin Postimees-lehteä.</p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kari Alenius https://lahihistoria.journal.fi/article/view/142934 2024-01-31T15:11:11+02:00 Antero Holmila

<p>Tässä artikkelissa tutkin, miten ja ennen kaikkea miksi holokaustista tuli ylikansallisen ja yleiseurooppalaisen muistipolitiikan keskeinen opinkappale. Holokaustin kulttuurisen muistin kehittymisprosessia tulkitaan Jan Assmannin kulttuurisen muistin viitekehyksen avulla. Tavoitteenani on soveltaa Assmannin teoreettista kehystä käytännön muistipolitiikan tutkimiseen. Keskeisen lähdeaineiston muodostavat Euroopan parlamentin (EP) asiakirjat. Tekstin ensimmäinen osio avaa Euroopan yhdentymisen konteksteja, erityisesti sitä, miten ”identiteettinen yhdentyminen” nousi integraatiopolitiikassa yhtä merkittävämpään osaan 1990-luvulta alkaen ja miksi holokausti sai niin korostuneen roolin identiteettien muokkauksessa. Työn toinen osio avaa Assmannin kulttuurisen muistin näkökulmasta, miten ja miksi EP instrumentalisoi holokaustin muistipolitiikkansa ytimeen.</p> <p> </p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Antero Holmila https://lahihistoria.journal.fi/article/view/141480 2023-11-22T21:30:59+02:00 Ville Kivimäki Tuomas Tepora

<p>Sodat ovat keskeisessä roolissa, kun ihmiset ja ihmisyhteisöt määrittelevät omaa historiallista identiteettiään. Menneiden sotien muistamisessa ei ole kyse vain sankaritarinoista, vaan kollektiivinen muisti käsittelee myös väkivallan rikkovia ja traumaattisia merkityksiä. Yhdistämällä egyptologi Jan Assmannin kulttuurisen muistin näkökulman psykiatri Vamık D. Volkanin ”valittujen traumojen” käsitteeseen ja sosiologi Jeffrey C. Alexanderin kulttuurisen trauman määritelmään artikkeli syventää ymmärrystä siitä, miten ja miksi ihmisyhteisöt muistavat sotiin liittyviä väkivalta- ja menetyskokemuksia. Artikkeli hahmottelee teoreettista mallia sodan muistikulttuurien tarkasteluun erityisesti demokraattisissa yhteiskunnissa, joissa menneisyyden käsittely on moniäänisempää ja ristiriitaisempaa kuin autoritäärisissä, tiukasti valtion kontrolloimissa muistikulttuureissa.</p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Ville Kivimäki, Tuomas Tepora https://lahihistoria.journal.fi/article/view/140943 2023-11-20T12:57:31+02:00 Pia Olsson

<p>Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten Ukrainan sotaan liittämiä historiatulkintoja ja niihin kiinnittyviä tunteita. Aineistona hyödynnetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2022 järjestämää kyselyä <em>Sota Ukrainassa</em>. Keruukutsussa vastaajia pyydettiin kertomaan Venäjän hyökkäyssodan herättämistä ajatuksista, reaktioista ja tuntemuksista. Keruuseen saapui 70 vastausta. Aineistoa lähestytään kulttuurintutkimuksellisen affektiteorian näkökulmasta, jossa tunteet nähdään osana merkityksenantoprosesseja. Aineistoa tarkastellaan muisti-ideologia käsitteen valossa. Käsite kattaa sekä historia- ja muistipoliittiset että historiakuvaan liittyvät tekijät. Ukrainan sotaa käsittelevä kerronta tarjoaa näkökulman siihen, miten menneisyyttä nykyisyydessä käsitellään ja minkälainen rooli tunnemuistoilla tässä prosessia on. Ukrainan sotaan kiinnittyvät affektiiviset kuviot koostuvat henkilökohtaisista ja jaetuista muistoista sekä jaetuista ja ristiriitaisista historiakuvista. Niihin liittyy ruumiillisiksi koettuja tuntemuksia, joissa tunne ottaa fyysisesti vallan kertojastaan. Yhteiskunnalliset diskurssit näkyvät tunnemuistoissa monikerroksisina linkittyen vastaushetkeen ja siihen kytkeytyviin historia- ja muistin politiikkaan.</p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Pia Olsson https://lahihistoria.journal.fi/article/view/144908 2024-04-10T21:59:46+03:00 Toimitus

<p>English Abstracts</p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/144895 2024-04-10T18:39:23+03:00 Ainur Elmgren 2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/144909 2024-04-10T22:06:19+03:00 Tuomas Laine-Frigren 2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/143938 2024-03-13T22:16:14+02:00 Heini Hakosalo Seija Jalagin Marianne Junila Ville Kivimäki

<p>Historiantutkijan työhön kuuluu niin menneisyyden rekonstruointi kuin sen pohtiminen, mikä on historian merkitys ja käyttötarkoitus nykyhetken yhteiskunnassa. Näitä tehtäviä on käytännössä mahdoton erottaa toisistaan, sillä menneisyyttä kuvatessaan tutkija osallistuu vallitsevien historiakuvien rakentamiseen muun muassa aihevalinnoillaan ja tulkinnoillaan. Historioitsijat eivät kuitenkaan ole yksin määrittämässä kuvaa menneisyydestä. Menneisyyttä tulkitsevat ja sitä käyttävät omiin päämääriinsä niin valtaapitävät poliitikot kuin vallan haastajatkin. Sekä oma- ja perhekohtaisen muistin että kulttuurisen muistamisen kautta tavalliset ihmiset ja ihmisyhteisöt käyttävät menneisyyttä nykyhetken ja oman tulevaisuutensa hahmottelun välineenä. Akateeminen historiankirjoitus voi ajoittain tarjota kriittisiä virikkeitä näihin prosesseihin esimerkiksi nostamalla esiin heikosti tunnettuja aiheita tai purkamalla myyttejä, mutta usein ainekset historian juhla- ja arkikäyttöön tulevat muualta: ylirajaisesta populaarikulttuurista, perhemuistoista, julkisista puheenvuoroista ja kansallisista merkkitapahtumista. Toisaalta historiantutkijat ovat valinnoillaan myös määritelleet sitä, mikä on tallentamisen ja muistamisen arvoista. Tämä teemanumero on huomionosoitus Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnuselle, jonka työssä kaikki yllä mainitut teemat ovat olleet keskeisiä. Tiinan tutkimuksille feminismin ja naisasialiikkeen historiasta, toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoriasta sekä historiankirjoituksen ja historiakulttuurin historiasta on kaikille ollut leimallista refleksiivinen ote, jossa menneisyyttä on myös monitasoisesti nykyisyydessä läsnäoleva ilmiö. Tiinan historiakäsityksessä toimijoita eivät ole vain akateemiset tieteenharjoittajat vaan myös kirjailijat, elokuvissa kävijät, muistelijat, lapset, vähemmistöjen edustajat ja monet muut ihmisryhmät, jotka aktiivisesti tai passiivisesti osallistuvat historian käyttöön ja muistokulttuurin rakentamiseen.</p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Heini Hakosalo, Seija Jalagin , Marianne Junila, Ville Kivimäki https://lahihistoria.journal.fi/article/view/138513 2023-11-04T09:36:16+02:00 Sirpa Aalto Timo Ylimaunu

<p>Näkökulmakirjoituksessa tarkastelemme julkisen muistamisen sukupuolittuneisuutta Suomessa. Olemme tutkineet keskiaikaan liittyviä muistomerkkejä Suomessa ja havainneet niiden olevan vahvasti yhteyksissä maskuliiniseen menneisyyskuvaan ja historianarratiiviin, jota rakennettiin erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Esitämme esimerkkejä näistä, ja teemme lyhyen katsauksen siihen, ketkä naiset ovat saaneet muistomerkin tai -laatan.</p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sirpa Aalto, Timo Ylimaunu https://lahihistoria.journal.fi/article/view/141825 2023-12-07T17:00:01+02:00 Heidi Kurvinen

<p>Näkökulma-artikkeli käsittelee historian käyttöä kotimaisen feminismin historiassa 1970- ja 1980-luvulla. Tarkastelu kiinnittyy sekä ruohonjuuritason aktivismiin että akateemisen naishistoriantutkimuksen syntyyn.</p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Heidi Kurvinen https://lahihistoria.journal.fi/article/view/141582 2023-11-28T16:56:30+02:00 Markku Hokkanen

<p>Imperiumin, siirtomaavallan ja orjuuden muistaminen ja historia ovat olleet kiisteltyjä ja latautuneita teemoja Britanniassa, erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Patsaat, museot ja muut kulttuuri-instituutiot, sekä akateemiset ja populaarimmat esitykset imperiumin historiasta, perinnöistä ja vaikutuksista ovat olleet kiihkeidenkin väittelyjen aiheina. Julkinen keskustelu heijastelee osaltaan sitä, että jo pitkään tutkijapiireissä käsitellyt teemat ovat nousseet suuremman yleisön tietoisuuteen. Samaan aikaan akateemiseen tutkimukseen ja imperiumin käsittelyyn julkisessa keskustelussa kohdistuu myös huomattavia poliittisia ja yhteiskunnallisia paineita. Tässä esseessä tarkastelen näitä kehityskulkuja, kiistoja ja puheenvuoroja kirjallisuudessa ja mediassa. Samalla luon katsauksen eräisiin merkittäviin britti-imperiumin historiaa ja muistamista käsitelleisiin tutkimuksiin ja populaarimpiin esityksiin viimeisen kahden vuosikymmenen ajalta. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Markku Hokkanen https://lahihistoria.journal.fi/article/view/140968 2023-11-15T17:54:19+02:00 Kati Parppei

<p>Essee käsittelee nykyvenäläistä menneisyyspolitiikkaa historiatietoisuus-käsitteen valossa. Muutamien esimerkkien avulla esseessä tarkastellaan sitä, miten Venäjän valtio pyrkii kontrolloimaan menneisyyden ymmärtämistä ja käsitteellistämistä sekä ohjailemaan muistamista.</p> <p> </p>

2024-04-10T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kati Parppei