https://lahihistoria.journal.fi/issue/feed 2023-06-14T20:13:23+03:00 Tuomas Laine-Frigren tuomas.laine-frigren@tuni.fi Open Journal Systems <p><em><span style="font-weight: 400;">Lähihistoria</span></em><span style="font-weight: 400;"> (</span><em><span style="font-weight: 400;">Finnish Journal of Contemporary History</span></em><span style="font-weight: 400;">) is an online, open access journal, which publishes articles, review articles and essays on contemporary history from across the disciplines. The journal is published by </span><a href="https://www.lahihistorianseura.fi/"><span style="font-weight: 400;">Lähihistorian tutkimuksen seura</span></a><span style="font-weight: 400;"> (Finnish Society of Contemporary History).</span></p> <p> </p> <p><span style="font-weight: 400;"> </span></p> https://lahihistoria.journal.fi/article/view/131051 2023-06-14T17:41:16+03:00 Joonas Pörsti

<p>Algerian sodan (1954–1962) jälkeen Ranskaan muutti lähes miljoona eurooppalaistaustaista siirtolaista (pieds-noirs), jotka kantoivat mukanaan siirtomaavallan perintöä: sen sosiaalista järjestystä normeineen, uskomuksineen ja puhetapoineen. Vuonna 1972 perustettu laitaoikeistolainen Kansallinen rintama (Front national) löysi ensimmäiset tukialueensa Etelä-Ranskasta. Samoilla alueilla asui paljon Algeriasta muuttaneita siirtolaisia, jotka vaalivat kolonialistista perintöä omissa yhdistyksissään ja järjestöissään. Kolonialistisen järjestelmän keskeisiä piirteitä olivat etninen ja uskonnollinen erottelu sekä hierarkia eurooppalaisen väestön ja pohjoisafrikkalaisen muslimiväestön välillä. Artikkeli analysoi, miten ne näkyvät Kansallisen rintaman puheenjohtajan Jean-Marie Le Penin kirjoituksissa ja puheissa sekä puolueen painetuissa ohjelmissa vuosina 1972–1989. Aineiston retorinen luenta osoittaa, että kolonialismin perinnön ja myöhemmän islaminvastaisuuden välillä on suorempi jatkumo kuin aiempi tutkimus on esittänyt. Kansallinen rintama rakensi puolueretoriikkaansa hyödyntämällä kolonialistista sosiaalista imaginääriä, joka nojaa Charles Taylorin mukaan yhteisön historiallisiin kokemuksiin ja ennakko-oletuksiin.</p>

2023-06-14T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/131052 2023-06-14T17:48:12+03:00 Riikka Taavetti

<p>Artikkelissa käsitellään Tallinnassa sijaitsevan Vabamun sekä Tampereella sijaitsevan Työväenmuseo Werstaan Vapauden museon näyttelyitä ja pohditaan vapauden käsitteen merkityksiä Viron ja Suomen historian esityksissä. Artikkelissa hyödynnetään Alison Landsbergin proteesimuistin (prosthetic memory) käsitettä ja pohditaan sen avulla näyttelyiden elämyksellisyyttä ja niiden tarjoamia empatian mahdollisuuksia menneisyyden toimijoita kohtaan. Artikkelissa analysoidaan näyttelyiden kuvaamia ajanjaksoja, niiden subjekteja sekä vapauden ulottuvuuksia. Molemmat näyttelyt hyödyntävät laajasti nykyaikaisia museonäyttelyn elementtejä ja niissä on elämyksellisyyttä, mutta näyttelyiden välillä hahmottuu myös eroja siinä, millaiseen menneisyyteen kävijä kutsutaan eläytymään. Koska näyttelyiden avaaminen liittyi maiden itsenäisyyden satavuotisjuhliin, niiden kontekstina oli kansallisen historian esitys. Vaikka molemmat näyttelyt laajensivat käsitystä kansallisesta historiasta, kehys myös rajasi, ketkä näyttelyssä asetettiin historiallisen empatian kohteiksi</p>

2023-06-14T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/131053 2023-06-14T17:58:26+03:00 Isla Parkkola

<p>Timo Parvelan lasten fantasiatrilogialla Sammon vartijat (2007‒2009) on vahva intertekstuaalinen kytkös Elias Lönnrotin Kalevalaan (1849). Se paitsi esittelee lukijalle Kalevalasta inspiroituneita henkilöhahmoja, paikkoja ja tapahtumia myös hyödyntää sitaatteja ja mukaelmia eepoksen runoista. Artikkeli kysyy, miten Kalevala toimii Sammon vartijoissa ja millaisena aikojen välinen vuorovaikutus trilogiassa näyttäytyy. Toimijaverkkoteoreettisen toimijuuskäsitykseen ja tekstianalyysin pohjalta artikkeli esittää Kalevalan toimivan sarjassa kahdella tasolla. Ensinnäkin reaalinen Kalevala osallistuu taiteen tuottamisen prosessiin yhdessä kirjailijan ja lukijoiden kanssa. Toisekseen fantasiamaailmassa esiintyvä fiktiivinen versio eepoksesta vaikuttaa tapahtumien kulkuun kanssatoimijana muiden kertomuksen elementtien kanssa. Lisäksi artikkeli osoittaa sarjan haastavan lineaarista käsitystä ajan kulusta sen asettaessa myyttisen menneisyyden ja nykyaikaisen toimintaympäristön rinnakkain. Kirjat käsittelevät ajankohtaisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, mutta myös muovaavat lukijan ja Kalevalan sekä sen pohjalla olevan mytologian välistä suhdetta.</p>

2023-06-14T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/131060 2023-06-14T19:36:57+03:00 Toimitus 2023-06-14T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/131054 2023-06-14T18:13:29+03:00 Helena Ristaniemi

<p>Helena Ristaniemen essee käsittelee historian merkityksiä saamelaistyttöjen elämässä. Essee pohjautuu hänen tuoreeseen väitöskirjaansa (2023) <em>”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen.” Historiatietoisuuden muotoutuminen ja merkitykset Suomen saamelaisalueen tyttöjen elämässä.</em></p>

2023-06-14T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/131055 2023-06-14T18:24:51+03:00 Jukka Nyyssönen

<p>Saamenkulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan tuotanto on sekä kattava että johdonmukainen painottaessaan saamelaisten historiallista toimijuutta ja historioiden moninaisuutta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelen hänen tapaansa käyttää teorioita. Yhdistelemällä teorioita ja empiriaa kontrolloidusti Lehtola onnistuu välttämään niille muuten tyypilliset dikotomiat ja ei-historialliset ansat.</p>

2023-06-14T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/131046 2023-06-14T17:21:55+03:00 Tuomas Laine-Frigren 2023-06-14T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/131056 2023-06-14T18:37:08+03:00 Jukka Korpela

<p>Jukka Korpela pohtii esseessään sitä, kuinka Venäjä käyttää poliittisessa keskustelussa hyvinkin vanhaa historiaa argumentteina. Nykyään yleisiä perusteluja on käytetty Moskovan politiikassa jo keskiajalla. Läntisestä historian käytöstä poiketen kyse ei ole vain retorisesta koristelusta, rituaaleista tai vanhan kulttuurin perinnöstä. Historialla ei peitellä todellisia motiiveja, vaan kyse on aidoista argumenteista omien väitteiden tueksi. Lännessä itsestään selvyytenä otettu ajatus rationalismista ei koskaan ole juurtunut Venäjälle eikä laajemminkaan itään. Järkeen vetoaminen toteutui keskiajan skolastiikan myötä läntisessä ajattelussa, mutta sen soveltaminen itään on älyllinen virhe. Venäjä tahtoo osoittaa, että se on aidosti pyhä tuhatvuotinen kokonaisuus, joka puolustaa totuutta vääryyttä ja syntiä vastaan. Sitä ovat vuosisatojen varrella uhanneet niin idän pakanat kuin lännen moraalinen rappio. Yhdessä venäläiset ovat kuitenkin puolustaneet arvojaan ulkoisia hajottajia vastaan, mikä luo velvollisuuden myös nykyiselle sukupolvelle jatkaa esi-isien missiota.</p>

2023-06-14T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/131058 2023-06-14T18:50:19+03:00 Toni Alaranta

<p>Toni Alaranta käsittelee esseessään Turkin tasavallan historiapoliittisia jakolinjoja. Hän kirjoittaa, että menneisyyden tapahtumia ja keskeisiä toimijoita koskevan kamppailun pohjalla ovat lopulta jyrkästi erilaiset käsitykset modernisaation luonteesta ja reunaehdoista.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p>

2023-06-14T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://lahihistoria.journal.fi/article/view/131059 2023-06-14T19:28:55+03:00 Lasse Lehtinen

<p>Kirjailija ja filosofian tohtori Lasse Lehtinen tarkastelee esseessään Maalaisliitto-Keskustan kansainvälisiä rahoituskuvioita. Lehtisen mukaan itärahoituksen historiaa ja siihen kytkeytyviä toimijoita ja organisaatioita ei ole vielä kaikilta osin pengottu.</p>

2023-06-14T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023