Tietoa julkaisusta

Lähihistoria on verkossa avoimesti ilmestyvä aikakauslehti, joka julkaisee tutkimusartikkeleita, kirjallisuus- ja tutkimuskatsauksia ja esseitä lähihistorian ja sen lähitieteiden aloilta. Syksyllä 2021 perustettu lehti uudistaa suomalaista lähihistorian tutkimusta tarjoamalla entistä laajempia ja moninaisempia näkökulmia sekä lisäämällä lähihistorian tutkijoiden yhteiskunnallista näkyvyyttä.

Lähihistorian julkaisukieliä ovat suomi ja englanti.

Lehteä julkaisee Lähihistorian tutkimuksen seura.

Lehden linja

Lehti tutkii lähihistoriaa ensisijaisesti ilmiöiden ja tutkimuskenttien kautta, ei niinkään tiukkoihin aikarajauksiin tukeutuen. Lähestymme lähihistoriaa avoimin mielin, rajat ylittäviä näkökulmia ja tutkimusotteita omaksuen. Tarkoituksemme on ymmärtää ajankohtaisia poliittisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä ja problematiikkoja historian keinoin. Lähihistorian on menneisyyden läsnäoloa, historian jälkiä yhteiskunnassa, luonnossa, kulttuurissa ja politiikassa - kaikissa meissä, ajatuksissamme ja teoissamme. Myös historian käyttöön ja kollektiiviseen muistamiseen liittyvät teemat kuuluvat lähihistorian piiriin.

Lehti kannustaa kirjoittajiaan korkeatasoiseen tieteelliseen dialogiin. Motivoitunut toimituskunta sekä korkeatasoiset vertaisarvioijat tukevat kirjoittajia kirkastamaan argumenttiaan. Lähihistoria odottaa kirjoittajiltaan sujuvaa ja selkeää kielellistä ilmaisua. Tekstien kielenhuolto on aina kirjoittajan vastuulla ja tämä koskee myös suomen kieltä. 

Lehdessä julkaistavia tekstityyppejä

Tutkimusartikkelit ovat tieteelliset mitat täyttäviä alkuperäistekstejä, joiden tieteellisen laadun arviointi perustuu niin kutsuttuun referee-järjestelmään. Tämä tarkoittaa sitä, että lehteen tarjotun aineiston julkaisukelpoisuuden arvioivat toimituksen ulkopuoliset tieteelliset asiantuntijat.  Tutkimusartikkelin ihannepituus on n. 50000-70000 merkkiä välilyönteineen.

Kirjallisuus- ja tutkimuskatsaukset ovat lähihistorian tutkimuskenttää luotaavia tieteellisiä katsausartikkeleita, joissa käsitellään useampi kuin yksi samaa aihepiiriä käsittelevä uusi julkaisu. Katsausartikkelit voivat käsitellä myös kotimaista tai ulkomaista teemanumeroa, uutta mielenkiintoista lähdeaineistoa tai historian tutkimuksen metodologisia, eettisiä, teoreettisia tai filosofisia kysymyksiä. Katsausartikkelit vertaisarvioidaan tapauskohtaisesti.

Lähihistorialliset esseet ovat vapaamuotoisempia kirjoituksia, jotka keskittyvät johonkin lähihistorian kannalta kiinnostavaan teemaan. Lähihistoriallinen essee voi yhdistellä subjektiivisia näkökulmia, esseistiikkaa ja kriittistä tutkimusta. Lähihistoriallisia esseitä hiotaan yhdessä toimittajan kanssa eikä niitä lähetetä ulkoiseen vertaisarviointiin.

Lehteen voi tarjota myös pienoisartikkeleita. Pienoisartikkelit voivat esimerkiksi esitellä ensimmäisiä tuloksia käynnissä olevista tutkimushankkeista. Pienoisartikkelien pituus on n. 25000-30000 merkkiä välilyönteineen. Ne vertaisarvioidaan tapauskohtaisesti.

Lisäksi lehdessä on Lähihistorian kentän tekijöitä -osasto, jossa julkaistaan muun muassa henkilökuvia ja haastattelujuttuja yliopiston ja yhteiskunnan rajapinnoilta ja historiakulttuurin kentältä laajemmin. Otamme mielellämme vastaan myös ajankohtaisia historia-aiheita käsitteleviä kolumneja.

Lehden julkaisupolitiikka ja avoimen julkaisemisen lisenssi

Kaikkia lehdessä julkaistavia tekstejä koskee avoimen julkaisemisen lisenssi tiedelehdille, eli CC-BY-NC-ND. Tämä tarkoittaa, että kaikki Lähihistoriassa julkaistut tekstit ovat vapaasti ladattavissa ja jaettavissa, kunhan seuraavat ehdot täyttyvät:

1) Tekstin alkuperäinen julkaisuyhteys sekä tekijätiedot on aina mainittava

2) Tekstiä ei saa hyödyntää kaupallisiin tarkoituksiin ilman Lähihistorian ja tekstin kirjoittajan suostumusta

3) tekstiä ei saa muunnella.

Huomioitava on, että lisenssin ulkopuolelle on rajattu lehdessä julkaistavat kuvat, joiden osalta noudatetaan alkuperäisen teoksen käyttö- ja tekijänoikeuksia.

Tieteellisiä tekstejä koskevat lisäksi normaalit tieteellisen lainaamisen käytännöt. Metadataa, kuten tekstin otsikkoa, abstraktia ja muita bibliografisia tietoja koskee journal.fi-palvelussa lisenssi CC0. Lisätietoa avoimen julkaisemisen lisensseistä: http://creativecommons.fi/lisenssit/

Lähihistoria ei peri kirjoittajilta artikkelin käsittely- (APC) tai julkaisumaksuja. Julkaisun kustannukset katetaan apurahoilla ja taustaseuran taloudellisella tuella.

Vertaisarvioinnista

Kaikki lehdessä julkaistut tutkimusartikkelit sekä tapauskohtaisesti miniartikkelit ja syväluotaukset käyvät läpi vertaisarvioinnin. Päätoimittaja päättää asiantuntijalausuntojen perusteella tutkimusartikkelien julkaisemisesta. Muut tekstityypit hyväksyy päätoimittaja yhdessä toimituskunnan kanssa tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua käyttäen.

Myös toimituskuntaan kuuluvat voivat tarjota kirjoituksia lehteen. Toimituskunnan jäsenten tekstit käyvät läpi normaalin toimitus- ja arviointiprosessin, mutta kirjoittajansa toimituskeskusteluista poissulkien.