Arkistot
-
Imperiumin jälkeinen historia
Vol 2 Nro 1 (2023)Tässä Lähihistorian numerossa lähdetään tutkimaan ’imperiumin jälkeistä historiaa’. Millaista historiapolitiikkaa syntyy entisissä imperiumeissa tai siirtomaavalloissa? Minkälaista historiakulttuuria kolonialistinen menneisyys synnyttää? Entä millaista on kolonisoitujen historiatietoisuus? Lehden tutkimusartikkeleissa ja esseissä analysoidaan Ranskan laitaoikeiston retoriikan kolonialistisia juuria (Pörsti), historian poliittista käyttöä Venäjällä ja Turkissa (Korpela ja Alaranta), museonäyttelyiden vapauskäsityksiä (Taavetti) sekä itämerensuomalaisesta mytologiasta ammentavaa lasten ja nuorten nykykirjallisuutta (Parkkola). 'Saamelaisten historiat' -osiossa Helena Ristaniemi kirjoittaa menneisyyden läsnäolosta saamelaistyttöjen arjessa ja Jukka Nyyssönen luotaa Saamentutkimuksen professori emeritus Veli-Pekka Lehtolan laaja-alaista lähihistoriallista tuotantoa. Lehden päättää tietokirjailija, poliitikko ja journalisti Lasse Lehtisen teräväkynäinen puheenvuoro Maalaisliiton itärahoituksen tutkimattomista kuvioista.
-
Yhteistyötä ja raja-aitoja
Vol 2 Nro 2 (2023)Uusimman Lähihistorian artikkeleissa ja esseissä esiintyy paljon yhteistyön ja vuorovaikutuksen teemoja. Alina Kuusisto ja Mikko Kohvakka tutkivat Itä-Suomen ja Karjalan alueella 1990-luvulla virinnyttä monimuotoista alueyhteistyötä. 1990-luvun alussa pelottava raja muuttui mahdollisuuksien rajaksi. Myös professori Guido Franzinetti palaa esseessään 1990-luvun tulevaisuushorisontteihin. Hän ruotii ’pieleen menneen’ historian jälkiviisaita selityksiä ja kannustaa historiantutkijoita rohkeasti palaamaan kriittisten aikalaisanalyysien äärelle. Kati Katajiston elämäkertahistoriallisen artikkelin aiheena on Neuvostoliiton ambivalentti suhtautuminen Johannes Virolaiseen sekä hänen toimintansa kylmän sodan ajan ylirajaisilla areenoilla, erityisesti Parlamenttienvälisessä liitossa. Karoliina Puranen-Impola tutkii artikkelissaan Suomen lastensuojelun historian hiljaisuuksia. Tuttuun tapaan lehti sisältää myös esseitä ja puheenvuoroja. Anssi Halmesvirta analysoi eliittikoulu College of Europen opettajana toimineen John Bowlen teosta The Unity of European History (1948). Matias Kaihovirta, Janne Väistö ja Mats Wickström kirjoittavat suomenruotsalaisesta etnonationalismista. Kansanedustaja ja entinen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen puolestaan suomalaisesta alkoholipolitiikasta ja ministeriviinoista. Mukana on myös neljä erinomaista lectio praecursoriaa, joista vastaavat Juho Ovaska, Helinä Ääri, Risto-Matti Matero ja Piia Vuorinen. Tuhdin lukupaketin päättää historiahaastattelu, jossa elokuvantekijät Vieno Järventausta, Ida Vesterinen ja Lauri Julkunen kertovat elokuvastaan Tutkittava tähtiä tänä iltana.
-
Muistamisen kulttuurit ja historian käyttö
Vol 3 Nro 1 (2024)Teemanumeron artikkelit, esseet ja näkökulmat käsittelevät historiakulttuuria, kulttuurisen muistamisen erilaisia ilmenemismuotoja sekä historian poliittista käyttöä. Kirjoittajat osoittavat, miten historia voi olla samaan aikaan henkilökohtaista ja julkista, kansallista ja ylirajaista, tunteiden herättäjä ja tarinoiden varanto. Menneisyyden tulkinnat voivat palvella kylmän laskelmoitua politiikkaa, mutta samalla menneisyys on yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnille mitä keskeisin voimavara ja eksistentiaalinen tukipiste. Tutkijoiden katse ulottuu Suomen lisäksi Viroon, Venäjälle, Iso-Britanniaan ja Euroopan unioniin. Lehti sisältää myös uniikkia historiallista sarjakuvaa, josta vastaa historiantutkija ja sarjakuvataiteilija Ainur Elmgren. Teemanumero juhlistaa Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnusen merkkipäivää ja hänen laaja-alaista työtään historian parissa.
-
Palestiina, Kom-teatteri, Marcuse
Vol 3 Nro 2 (2024)Vuoden 2024 kakkosnumero tarjoaa monipuolista sisältöä tutkimusartikkeleista esseisiin ja kriittisiin aikalaispuheenvuoroihin. Lehti käynnistyy kolmen tutkimusartikkelin voimin. Topi Vainikainen analysoi KOM-teatterin 40-vuotisjuhlaesitystä KONE (2010). Artikkelin ytimessä on historian moniulotteinen performatiivinen läsnäolo: miten teatteriryhmä käsitteli teatteritaiteen keinoin omaa historiaansa. Marko Marila nostaa esille suomalaisen ympäristöaktivismin lähihistorian kenties vähemmälle huomiolle jäänyttä puolta: ydinvoiman vastaista taideaktivismia. Artikkelin keskiössä on ympäristötaiteilija Pessi Susikustaa Manner (1969–2015), joka vastusti uraaninlouhintaa ja loi monimerkityksistä kiveen hakattua taidetta. Kolmannessa tutkimusartikkelissa Seppo Heikkinen tarkastelee sukupuolittunutta keskustelua miesten ja naisten urheilulajeista olympiavuosina 1952– 1988. Essee- ja katsausosasto alkaa kipeän ajankohtaisella Palestiina-teemalla. Anna-Liisa Rafael ja Anne K. Heikkinen luovat katsauksen palestiinalaiskristittyjen ajatteluun ja arkipäivään. Artikkeli on ensimmäinen suomeksi julkaistu kokonaisesitys palestiinalaisesta kristillisyydestä ja siihen olennaisesti sisältyvästä vapautuksen teologiasta, joka kumpuaa palestiinalaisten yhteisestä kokemusmaailmasta – kolonialismin leimaamasta lähihistoriasta. Lapsuuden historiaan ja Lähi-itään erikoistunut professori Heidi Morrison kirjoittaa väkivallan kohteeksi joutuneista palestiinalaislapsista. Israelin lapsiin ja nuoriin kohdistama väkivalta on moniulotteista ja Morrisonin mukaan myös strategista. Yleisen historian professori Pertti Ahonen analysoi esseessään Herbert Marcusen mediakriittistä klassikkotekstiä ”Repressive Tolerance” (1965). Ahosen mukaan Marcusen kritiikki on hyvin ajankohtaista juuri nykyaikana, kun siirtolaisiin kohdistuva vihamielisyys, ahdasmielinen nationalismi ja köyhiä kurittavat poliittiset projektit saavat suhteettoman paljon palstatilaa – ja vieläpä ”demokraattisen suvaitsevaisuuden” ja pluralismin nimissä. Tuija Parvikko puolestaan analysoi kolmea 2020-luvulla ilmestynyttä tutkimusta, joista kukin käsittelee toista maailmansotaa seuranneiden joukkopakojen ja siirtolaisuuden muistamista ja historiaa Italiassa. Lähihistoria julkaisee mielellään myös kolumneja, lähihistorian tutkimusta käsitteleviä menetelmäpuheenvuoroja sekä historiakulttuurin eri ilmiöitä esitteleviä haastattelujuttuja. Tässä lehdessä väitöskirjatutkija Merja Karjalainen pohtii kokemusperäistä asiantuntijuutta ja hiljaista tietoa lähihistorian tutkijan voimavarana. Numeron päättää Lähihistorian kentältä -osaston haastattelujuttu, jossa lähikuvassa ovat historiadokumentteihin erikoistuneen Alku Tuotanto -yhtiön perustajat Sampo Terho ja Toni Viljanmaa. Parivaljakko on tullut tunnetuksi kieltolakia ja 1940–1950-luvun tanssikieltoa käsittelevistä tv-dokumenteistaan.
-
Sukupuoli ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Vol 4 Nro 1 (2025)Tämä teemanumero tarkastelee yhteiskunnallisen vaikuttamisen lähihistoriaa sukupuolen näkökulmasta 1960–1980-lukujen Suomessa. Aihe linkittyy moneen suomalaista yhteiskuntaa olennaisesti muokanneeseen ilmiöön, joiden sukupuolittuneisuutta ei ole aina otettu riittävästi huomioon. Numeron aloittaa Heidi Kurvisen, Anna Niirasen ja Hannah Kaarina Yokenin kirjoittama perusteellinen johdantoartikkeli. Artikkelissa teemanumeron toimittajat osoittavat aiheen laaja-alaisen yhteiskunnallisen ja poliittisen kantavuuden sekä kertovat kiinnostavasti myös numeron toimitusprosessista. Teemanumeron kaksi vertaisarvioitua artikkelia haastavat perinteisiä käsityksiä sukupuolen ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden kytköksistä. Arja Turusen artikkelin keskiössä on 1960-luvun lopulla tasa-arvosta ja miesten roolista käyty julkinen keskustelu. Tiina Männistö-Funk puolestaan nostaa esiin usein miehiseksi mielletyn aiheen, liikenteen, ja tarkastelee sitä uudenlaisesta sukupuolinäkökulmasta. Lisäksi teemanumero sisältää kolme lyhyempää tekstiä. Anna Niirasen haastattelussa kirjailija Kaari Utrio kertoo suhteestaan historiaan, historiantutkimukseen ja tiedon popularisointiin sekä pohtii naisen asemassa tapahtuneita muutoksia. Heidi Kurvinen, Liisa Lalu ja Katja Lautamatti käyvät keskenään dialogia siitä, minkälaiset näkökulmat ovat johtaneet suunnitteilla olevan Feminismi, perheeni: Yksilökokemuksista äänten mosaiikiksi -hankkeen kantavien näkökulmien muodostumiseen. Hannah Kaarina Yokenin tekstissä suomalaista 1980-luvun rauhanliikettä lähestytään sukupuolihistoriallisesta näkökulmasta ja pohditaan, mitä uusia tarinoita ja toimijoita historiallisen narratiivin keskiöön nousee, kun sukupuoli asetetaan analyyttisen kehikon keskiöön. Näkökulmatekstin ytimessä ovat 1980-luvun alkuvuosien rauhanmarssit ja etenkin niiden taustalla vaikuttaneet rauhanjärjestöt sekä järjestöjen arkistoimat aineistot.
-
Expectations and Uncertainties
Vol 4 Nro 3 (2025)The first four articles in this issue form a themed section based on a selection of papers presented at the workshop titled “Expectations and Uncertainties: Liminal Experiences in the Baltic Sea Region in the Early 1990s”, held at Tampere University on 23 November 2023. The first article, by Ville Yliaska, examines how ordinary Finns recounted the economic crisis of the early 1990s, analysing letters from citizens addressed to cabinet ministers. By studying these letters alongside parliamentary group minutes and National Economic Council records, Yliaska reveals the emotional and temporal vocabulary used by the writers to navigate their way through Finland's deepest post-war recession. Hasan Akintug examines Åland’s place in the Nordic and European arenas during the early-1990s transition. During the Cold War, Åland’s role in the Nordic Council gave it symbolic parity with the Nordic states and space for limited paradiplomacy. But the post-Cold War realignment – especially Sweden and Finland joining the EU – raised doubts about the future of Nordic cooperation. Using a constructivist lens, Akintug shows how Ålandic representatives interpreted these shifts in Nordic Council debates, advocating continued Nordic collaboration and promoting the “Åland example” as a model of peaceful conflict resolution. In turn, Aapo Roselius examines how a neo-patriotic memory regime centred on the Second World War emerged in Finland at the beginning of the 1990s. His focus is on the repatriation of missing Finnish soldiers, and on the recovery and commemoration of abandoned war graves in the former region of Finnish Karelia. The section concludes with an article by Kati Katajisto and Matti La Mela concerning the 1994 Finnish parliamentary debate on EU membership. Using William Reddy’s concept of “emotional regime,” they show how both supporters and opponents used emotionally charged arguments that cast the EU in terms of threats, fears, and hopes – shaping interpretations of the past and influencing views of the present and future. Katajisto and La Mela argue that the debates reflected an attempt to transition from an emotional regime characterised by secrecy and emotional control and shaped by historical ties to the Soviet Union (Russia), towards a foreign policy emphasising transparency and pluralism.
In addition to the thematic section, this issue also features two other research articles. Topi Juga analyses how Finnish MPs perceived representation in oral history interviews (1991–1995) concerning the EU accession decision. He argues that party discipline, electoral pressures and regional divides — as highlighted by the analysis of the EU referendum — particularly shaped MPs' recollections, emphasising the importance of representational perceptions. Hannele Kuitunen discusses the post-WWII redevelopment of Amuri, a wooden workers' district in Tampere, Finland. Kuitunen demonstrates how urban renewal provided a platform for collaboration between various stakeholders, enabling the implementation of local governance and citizens' perspectives. This issue concludes with contributions from Maika Absetz, who writes about the 2025 World Economic History Congress (WEHC), one of the field's major international events, and Tuija Parvikko, who reviews the latest book by Timo S. Stewart on the political cartographies of Palestine and Israel. As Parvikko points out, Stewart’s book convincingly demonstrates that maps are neither politically neutral nor impartial representations of the world. Instead, they encapsulate the political reality and worldview of the period in which they were created. This year's WEHC focused on sustainability, a theme reflected in the content of numerous panels and keynote lectures (e.g. by Professor Mar Rubio-Varas). In the style of the finest academic travelogue, Absetz vividly describes the various manifestations and practicalities of a large-scale conference held in Lund this year.
