Ihana Erika, Esko ja minä
Huomioita teoksesta, nimestä ja nimeämisestä
Avainsanat:
transhistoria, tutkimusetiikka, lähdekritiikki, historiantutkimus, tulkintaAbstrakti
Mitä tapahtuu, kun tutkijasta tulee osa taideteosta? Pälvi Rantala pohtii tekstissään ajatuksia, joita heräsi, kun hän pääsi mukaan Emil Santtu Uutun teokseen Ihana tytär Erika. Tutkija sai palata omaan parikymmentä vuotta vanhaan tekstiinsä, ja joutui samalla pohtimaan historiantutkimuksen eettisiä kysymyksiä.
Numero
Osasto
Esseet
Julkaistu
2025-06-16
Viittaaminen
Rantala, P. (2025). Ihana Erika, Esko ja minä : Huomioita teoksesta, nimestä ja nimeämisestä. Lähihistoria, 4(2), 132–141. https://doi.org/10.61559/lh.161922
Copyright (c) 2025 Pälvi Rantala

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.