Arkistot

  • Rauna Seipiharju Saamen-puvussa Matti Poutvaaran kuvaamani heinäkuussa 1951

    Imperiumin jälkeinen historia
    Vol 2 Nro 1 (2023)

    Tässä Lähihistorian numerossa lähdetään tutkimaan ’imperiumin jälkeistä historiaa’. Millaista historiapolitiikkaa syntyy entisissä imperiumeissa tai siirtomaavalloissa? Minkälaista historiakulttuuria kolonialistinen menneisyys synnyttää? Entä millaista on kolonisoitujen historiatietoisuus? Lehden tutkimusartikkeleissa ja esseissä analysoidaan Ranskan laitaoikeiston retoriikan kolonialistisia juuria (Pörsti), historian poliittista käyttöä Venäjällä ja Turkissa (Korpela ja Alaranta), museonäyttelyiden vapauskäsityksiä (Taavetti) sekä itämerensuomalaisesta mytologiasta ammentavaa lasten ja nuorten nykykirjallisuutta (Parkkola). 'Saamelaisten historiat' -osiossa Helena Ristaniemi kirjoittaa menneisyyden läsnäolosta saamelaistyttöjen arjessa ja Jukka Nyyssönen luotaa Saamentutkimuksen professori emeritus Veli-Pekka Lehtolan laaja-alaista lähihistoriallista tuotantoa. Lehden päättää tietokirjailija, poliitikko ja journalisti Lasse Lehtisen teräväkynäinen puheenvuoro Maalaisliiton itärahoituksen tutkimattomista kuvioista.

  • Karjalaistaloa esittelemässä 1994 (Särkilahti, Aunus). Arkkitehtuurin opetusdiakokoelma. H. Leikola/Aalto-yliopiston arkisto

    Yhteistyötä ja raja-aitoja
    Vol 2 Nro 2 (2023)

    Uusimman Lähihistorian artikkeleissa ja esseissä esiintyy paljon yhteistyön ja vuorovaikutuksen teemoja. Alina Kuusisto ja Mikko Kohvakka tutkivat Itä-Suomen ja Karjalan alueella 1990-luvulla virinnyttä monimuotoista alueyhteistyötä. 1990-luvun alussa pelottava raja muuttui mahdollisuuksien rajaksi. Myös professori Guido Franzinetti palaa esseessään 1990-luvun tulevaisuushorisontteihin. Hän ruotii ’pieleen menneen’ historian jälkiviisaita selityksiä ja kannustaa historiantutkijoita rohkeasti palaamaan kriittisten aikalaisanalyysien äärelle. Kati Katajiston elämäkertahistoriallisen artikkelin aiheena on Neuvostoliiton ambivalentti suhtautuminen Johannes Virolaiseen sekä hänen toimintansa kylmän sodan ajan ylirajaisilla areenoilla, erityisesti Parlamenttienvälisessä liitossa. Karoliina Puranen-Impola tutkii artikkelissaan Suomen lastensuojelun historian hiljaisuuksia. Tuttuun tapaan lehti sisältää myös esseitä ja puheenvuoroja. Anssi Halmesvirta analysoi eliittikoulu College of Europen opettajana toimineen John Bowlen teosta The Unity of European History (1948). Matias Kaihovirta, Janne Väistö ja Mats Wickström kirjoittavat suomenruotsalaisesta etnonationalismista. Kansanedustaja ja entinen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen puolestaan suomalaisesta alkoholipolitiikasta ja ministeriviinoista. Mukana on myös neljä erinomaista lectio praecursoriaa, joista vastaavat Juho Ovaska, Helinä Ääri, Risto-Matti Matero ja Piia Vuorinen. Tuhdin lukupaketin päättää historiahaastattelu, jossa elokuvantekijät Vieno Järventausta, Ida Vesterinen ja Lauri Julkunen kertovat elokuvastaan Tutkittava tähtiä tänä iltana.