Archives

• 

  Palestiina, Kom-teatteri, Marcuse

  Vol. 3 No. 2 (2024)

  Vuoden 2024 kakkosnumero tarjoaa monipuolista sisältöä tutkimusartikkeleista esseisiin ja kriittisiin aikalaispuheenvuoroihin. Lehti käynnistyy kolmen tutkimusartikkelin voimin. Topi Vainikainen analysoi KOM-teatterin 40-vuotisjuhlaesitystä KONE (2010). Artikkelin ytimessä on historian moniulotteinen performatiivinen läsnäolo: miten teatteriryhmä käsitteli teatteritaiteen keinoin omaa historiaansa. Marko Marila nostaa esille suomalaisen ympäristöaktivismin lähihistorian kenties vähemmälle huomiolle jäänyttä puolta: ydinvoiman vastaista taideaktivismia. Artikkelin keskiössä on ympäristötaiteilija Pessi Susikustaa Manner (1969–2015), joka vastusti uraaninlouhintaa ja loi monimerkityksistä kiveen hakattua taidetta. Kolmannessa tutkimusartikkelissa Seppo Heikkinen tarkastelee sukupuolittunutta keskustelua miesten ja naisten urheilulajeista olympiavuosina 1952– 1988. Essee- ja katsausosasto alkaa kipeän ajankohtaisella Palestiina-teemalla. Anna-Liisa Rafael ja Anne K. Heikkinen luovat katsauksen palestiinalaiskristittyjen ajatteluun ja arkipäivään. Artikkeli on ensimmäinen suomeksi julkaistu kokonaisesitys palestiinalaisesta kristillisyydestä ja siihen olennaisesti sisältyvästä vapautuksen teologiasta, joka kumpuaa palestiinalaisten yhteisestä kokemusmaailmasta – kolonialismin leimaamasta lähihistoriasta. Lapsuuden historiaan ja Lähi-itään erikoistunut professori Heidi Morrison kirjoittaa väkivallan kohteeksi joutuneista palestiinalaislapsista. Israelin lapsiin ja nuoriin kohdistama väkivalta on moniulotteista ja Morrisonin mukaan myös strategista. Yleisen historian professori Pertti Ahonen analysoi esseessään Herbert Marcusen mediakriittistä klassikkotekstiä ”Repressive Tolerance” (1965). Ahosen mukaan Marcusen kritiikki on hyvin ajankohtaista juuri nykyaikana, kun siirtolaisiin kohdistuva vihamielisyys, ahdasmielinen nationalismi ja köyhiä kurittavat poliittiset projektit saavat suhteettoman paljon palstatilaa – ja vieläpä ”demokraattisen suvaitsevaisuuden” ja pluralismin nimissä. Tuija Parvikko puolestaan analysoi kolmea 2020-luvulla ilmestynyttä tutkimusta, joista kukin käsittelee toista maailmansotaa seuranneiden joukkopakojen ja siirtolaisuuden muistamista ja historiaa Italiassa. Lähihistoria julkaisee mielellään myös kolumneja, lähihistorian tutkimusta käsitteleviä menetelmäpuheenvuoroja sekä historiakulttuurin eri ilmiöitä esitteleviä haastattelujuttuja. Tässä lehdessä väitöskirjatutkija Merja Karjalainen pohtii kokemusperäistä asiantuntijuutta ja hiljaista tietoa lähihistorian tutkijan voimavarana. Numeron päättää Lähihistorian kentältä -osaston haastattelujuttu, jossa lähikuvassa ovat historiadokumentteihin erikoistuneen Alku Tuotanto -yhtiön perustajat Sampo Terho ja Toni Viljanmaa. Parivaljakko on tullut tunnetuksi kieltolakia ja 1940–1950-luvun tanssikieltoa käsittelevistä tv-dokumenteistaan.

• 

  Imperiumin jälkeinen historia

  Vol. 2 No. 1 (2023)

  Tässä Lähihistorian numerossa lähdetään tutkimaan ’imperiumin jälkeistä historiaa’. Millaista historiapolitiikkaa syntyy entisissä imperiumeissa tai siirtomaavalloissa? Minkälaista historiakulttuuria kolonialistinen menneisyys synnyttää? Entä millaista on kolonisoitujen historiatietoisuus? Lehden tutkimusartikkeleissa ja esseissä analysoidaan Ranskan laitaoikeiston retoriikan kolonialistisia juuria (Pörsti), historian poliittista käyttöä Venäjällä ja Turkissa (Korpela ja Alaranta), museonäyttelyiden vapauskäsityksiä (Taavetti) sekä itämerensuomalaisesta mytologiasta ammentavaa lasten ja nuorten nykykirjallisuutta (Parkkola). 'Saamelaisten historiat' -osiossa Helena Ristaniemi kirjoittaa menneisyyden läsnäolosta saamelaistyttöjen arjessa ja Jukka Nyyssönen luotaa Saamentutkimuksen professori emeritus Veli-Pekka Lehtolan laaja-alaista lähihistoriallista tuotantoa. Lehden päättää tietokirjailija, poliitikko ja journalisti Lasse Lehtisen teräväkynäinen puheenvuoro Maalaisliiton itärahoituksen tutkimattomista kuvioista.

• 

  Gender and Societal Influence

  Vol. 4 No. 1 (2025)

  This special issue examines the contemporary history of gender and societal influence in 1960s–1980s Finland. It explores a range of phenomena that have meaningfully shaped Finnish society and places an emphasis on political agency as well as social movements. The special issue is composed of an introduction, two research articles, two essays, and one interview. Tiina Männistö-Funk's article examines the role of gender in the history of Finnish transport politics through two activist cases. She analyses the activism of the transport policy association Enemmistö and slow street pioneer Anneli Alanen from the perspective of situated knowledge. Arja Turunen, in turn, shows how the 1960s issues regarding men's gender roles were widely debated in the Finnish print media and that men themselves were active in this debate. Heidi Kurvinen, Liisa Lalu and Katja Lautamatti's article presents a dialogue between two scholars and an artist who are planning a science and arts project on the history of feminism in Finland in the 1970s and 1980s. Hannah Kaarina Yoken's essay examines Finnish peace marches organised between 1980–1984, during the United Nation’s Disarmament Week, from the perspective of gender and societal influence. Finally, Anna Niiranen's interview with the influential finnish author Kaari Utrio reveals the significance of true dedication. In the interview, Utrio talks about her life and long career, her relationship with history, history research, and the popularisation of historical knowledge.

• 

  Yhteistyötä ja raja-aitoja

  Vol. 2 No. 2 (2023)

  Uusimman Lähihistorian artikkeleissa ja esseissä esiintyy paljon yhteistyön ja vuorovaikutuksen teemoja. Alina Kuusisto ja Mikko Kohvakka tutkivat Itä-Suomen ja Karjalan alueella 1990-luvulla virinnyttä monimuotoista alueyhteistyötä. 1990-luvun alussa pelottava raja muuttui mahdollisuuksien rajaksi. Myös professori Guido Franzinetti palaa esseessään 1990-luvun tulevaisuushorisontteihin. Hän ruotii ’pieleen menneen’ historian jälkiviisaita selityksiä ja kannustaa historiantutkijoita rohkeasti palaamaan kriittisten aikalaisanalyysien äärelle. Kati Katajiston elämäkertahistoriallisen artikkelin aiheena on Neuvostoliiton ambivalentti suhtautuminen Johannes Virolaiseen sekä hänen toimintansa kylmän sodan ajan ylirajaisilla areenoilla, erityisesti Parlamenttienvälisessä liitossa. Karoliina Puranen-Impola tutkii artikkelissaan Suomen lastensuojelun historian hiljaisuuksia. Tuttuun tapaan lehti sisältää myös esseitä ja puheenvuoroja. Anssi Halmesvirta analysoi eliittikoulu College of Europen opettajana toimineen John Bowlen teosta The Unity of European History (1948). Matias Kaihovirta, Janne Väistö ja Mats Wickström kirjoittavat suomenruotsalaisesta etnonationalismista. Kansanedustaja ja entinen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen puolestaan suomalaisesta alkoholipolitiikasta ja ministeriviinoista. Mukana on myös neljä erinomaista lectio praecursoriaa, joista vastaavat Juho Ovaska, Helinä Ääri, Risto-Matti Matero ja Piia Vuorinen. Tuhdin lukupaketin päättää historiahaastattelu, jossa elokuvantekijät Vieno Järventausta, Ida Vesterinen ja Lauri Julkunen kertovat elokuvastaan Tutkittava tähtiä tänä iltana.

• 

  Cultures of Memory and the Use of History

  Vol. 3 No. 1 (2024)

  Teemanumeron artikkelit, esseet ja näkökulmat käsittelevät historiakulttuuria, kulttuurisen muistamisen erilaisia ilmenemismuotoja sekä historian poliittista käyttöä. Kirjoittajat osoittavat, miten historia voi olla samaan aikaan henkilökohtaista ja julkista, kansallista ja ylirajaista, tunteiden herättäjä ja tarinoiden varanto. Menneisyyden tulkinnat voivat palvella kylmän laskelmoitua politiikkaa, mutta samalla menneisyys on yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnille mitä keskeisin voimavara ja eksistentiaalinen tukipiste. Tutkijoiden katse ulottuu Suomen lisäksi Viroon, Venäjälle, Iso-Britanniaan ja Euroopan unioniin. Lehti sisältää myös uniikkia historiallista sarjakuvaa, josta vastaa historiantutkija ja sarjakuvataiteilija Ainur Elmgren. Teemanumero juhlistaa Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnusen merkkipäivää ja hänen laaja-alaista työtään historian parissa. 

• 

  Näkökulmia lähihistoriaan

  Vol. 1 No. 1 (2022)