Euroopan parlamentti, Ylikansallinen kulttuurinen muisti ja holokausti

Kirjoittajat

  • Antero Holmila Jyväskylän yliopisto

Avainsanat:

Holokausti, Jan Assmann, eurooppalainen identiteetti, Euroopan parlamentti, kulttuurinen muisti

Abstrakti

Tässä artikkelissa tutkin, miten ja ennen kaikkea miksi holokaustista tuli ylikansallisen ja yleiseurooppalaisen muistipolitiikan keskeinen opinkappale. Holokaustin kulttuurisen muistin kehittymisprosessia tulkitaan Jan Assmannin kulttuurisen muistin viitekehyksen avulla. Tavoitteenani on soveltaa Assmannin teoreettista kehystä käytännön muistipolitiikan tutkimiseen. Keskeisen lähdeaineiston muodostavat Euroopan parlamentin (EP) asiakirjat. Tekstin ensimmäinen osio avaa Euroopan yhdentymisen konteksteja, erityisesti sitä, miten ”identiteettinen yhdentyminen” nousi integraatiopolitiikassa yhtä merkittävämpään osaan 1990-luvulta alkaen ja miksi holokausti sai niin korostuneen roolin identiteettien muokkauksessa. Työn toinen osio avaa Assmannin kulttuurisen muistin näkökulmasta, miten ja miksi EP instrumentalisoi holokaustin muistipolitiikkansa ytimeen.

 

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2024-04-10

Viittaaminen

Holmila, A. (2024). Euroopan parlamentti, Ylikansallinen kulttuurinen muisti ja holokausti . Lähihistoria, 3(1), 113–140. https://doi.org/10.61559/lh.142934