Representaation monet kasvot
Kansanedustajien muistellut edustuskäsitykset Suomen EU-liittymiskeskustelussa
DOI:
https://doi.org/10.61559/lh.154907Avainsanat:
Euroopan unioni, EU, kansanäänestys, muistitieto, edustajuus, representaatio, kansanedustaja, eduskuntaAbstrakti
Tässä artikkelissa tutkin vuosien 1991–1995 kansanedustajien muistitietohaastatteluiden narratiiveissa esiintyviä edustajuuskäsityksiä Suomen EU-jäsenyyspäätökseen liittyen. Tarkastelen aihetta hyödyntämällä historiatutkimukselle ominaista empiiristä analyysia. Suhteutan kansanedustajien esittämiä kuvauksia Laura Sudulichin, Siim Trummin ja Jack Bridgewaterin esittelemiin edustajuuden arkkityyppeihin. Tutkimus osoittaa, että edustajien jälkikäteen esittämät narratiivit edustajuuskäsityksistä ovat hyvin henkilökohtaisia ja usein päällekkäisiä. Narratiiveissa esiintyy edustajakäsityksiin liittyviä viittauksia etenkin, mikäli edustaja koki päätöksenteon osalta ristiriitaa suhteessa omaan mielipiteeseen, puoleen ja / tai oman äänestäjäkuntansa näkemykseen. Edustajien omat prioriteetit ja poliittiset paineet, kuten puolueen linja ja tulevat eduskuntavaalit, kuuluvat vahvoina edustajien muistamisessa päätöksenteosta. EU-kansanäänestyksen esiintuomat alueelliset jakolinjat ja keskus-periferia-jako korostivat edustajuuskäsityksien merkitystä kansanedustajille.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2025 Topi Juga

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.